– Yhteiskunnallinen vakaus on hänelle aina tärkeä asia, se on ylpeyden aihe suomalaisille. Puhe alkoi sillä, miten Suomi on maailman vakain demokratia.

Puheessa oli myös monia muita teemoja, jotka toistuvat Niinistön puheissa usein. Näitä ovat Mustakallion mukaan omasta edusta tinkiminen yhteisön hyväksi, ahneuden vastustaminen ja toisaalta kansalaisten oma vastuu, talouskeskustelun tärkeys sekä idän suhteisiin viitaten realismi ja käytännönläheisyys.

”Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme”, Niinistö viittasi Venäjä-suhteisiin.

– Hänellä on hyvin vahva ja selkeällä tavalla oma ääni ja hän osoittaa puheessaan itsenäistä ajattelua. Hän ilmaisee asioitaan verraten selkeästi ja ymmärrettävästi niin, että puhetta on helppo seurata.

– Ajassa eteneminen teki puheesta kertomuksellisen. Se oli kertomus, josta voi seurata, minkälainen meidän tiemme on ollut tähän päivään ja mitä voidaan oppia.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio huomasi myös, että Niinistö viittasi aiempiin puheisiinsa.

”Uudenvuodenpuheessani korostin, että EU:n äänen tulisi kuulua geopolitiikassa – nyt on tullut selväksi, että eurooppalainen ääni on hyvin tarpeen myös läntisten arvojen vaalijana”, presidentti esimerkiksi lausui.

– Tämä rakentaa Niinistön ethosta, uskottavuutta ja vakuuttavuutta kuulijoiden silmissä. Ajatukset eivät ole päivän perhosia vaan pitkän ajattelulinjan tulos.

Niinistöllä on puheissaan käytössä myös tehokeino, jossa hän viittaa menneiden aikojen tapahtumiin ja puhuu ikään kuin siellä eläneiden ihmisten suulla: ”Siis ei olisi selvitty, elleivät tavalliset suomalaiset ihmiset olisi tunteneet, että tässä olemme osallisia, tässä meillä on yhteinen tavoite – riidellään ja ratkotaan sitten jälkeenpäin oikein kunnolla keskenämme sisäiset erimielisyytemme”.

– Tämä tehokeino tekee puheesta konkreettisemman ja mieleenjäävän. Se dramatisoi puhetta.

Niinistö käyttää puheissaan myös arkikielisiä ilmaisuja. Mustakallion mukaan se osoittaa, että puhujalla on itsevarmuutta, hän tietää mitä tekee.

”Tyydyttiin ja hyydyttiin, ei nähty, että tämän päivän hyvinvointi voi olla huomisen hyvinvoinnin pahin vihollinen”, Niinistö muun muassa totesi.

Jotkut tiedotusvälineet nostivat otsikoihin myös Niinistön käyttämän ilmaisun, jossa presidentti pohti, mitä on länsi juuri nyt: ”Meistä länteen aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria”.

– Tässä taas on metaforista kielenkäyttöä, ikään kuin Brexit olisi konkreettinen asia, jonka yli aurinko kiertyy. Kaikki kuitenkin ymmärsivät, mistä on kyse.

Antti Mustakallio ei tällä kertaa löydä juuri kritisoitavaa Niinistön puheesta.

– Olen sitä mieltä, että Niinistö pitää aika hyviä puheita ja se vain paranee, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että valtiopäivien avajaispuhe oli tarkoitettu lähinnä eduskunnalle. Mustakallio on aiemmin analysoinut muun muassa Niinistön uudenvuodenpuheita.

– Niissä on käsitelty isoja teemoja riittävän yksinkertaisella tavalla. On osattu sanoa asiat napakasti ja omalaatuisesti ja omintakeisesti ja niin, että hänen oma tyylinsä säilyy.

Mustakallio muistuttaa, että tasavallan presidenttinä Niinistön tehtävänäkin on etsiä kansakunnan yhteistä hyvää ja sen yhteistä säveltä. Tämä pyrkimys on Mustakallion mielestä tullut esiin.

Puhetaidon kouluttaja toteaa, ettei tiedä tarkasti, miten Niinistön puheet syntyvät. Varsinaisia puheenkirjoittajia Suomessa ei kuitenkaan ole kuten monissa muissa maissa.

– Tietenkin tasavallan presidentillä on avustajia, jotka avustavat myös tärkeiden puheiden kanssa. Nyt on myös sillä tavalla, että kyllä poliitikko voi myös olla itse taitava puheenkirjoittaja ja kirjoittaa itselleen.

– Esimerkiksi Barack Obama otti puheenkirjoittajan avukseen vasta siinä vaiheessa, kun hän pyrki presidentiksi. Sitä ennen ja presidenttinäkin hän kirjoitti tosi paljon itse.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio kirjoittaa itse puheita esimerkiksi yritys- ja kuntajohtajille. Päätoiminen puheenkirjoittaja hän ei kuitenkaan ole.

Yhdessä toisen viestintäammattilaisen Katleena Kortesuon kanssa hän järjestää Hämeenlinnassa kesäkuussa vuosittaista Retoriikan kesäkoulua. Tänä vuonna seminaarivieraiksi tulevat muun muassa Michelle Obaman ja Theresa Mayn puheenkirjoittajat.

Mustakallion mielestä suomalaispoliitikkojen puhetaidot ovat keskimäärin parantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Uskon, että se johtuu siitä, että puhuminen ja puhetaitojen esiintyminen ovat tulleet keskeiseksi kysymykseksi suomalaisessa mediaympäristössä ja keskustelussa.

Kun puhutaan puheista, tänä päivänä yksi iso trendi on populismin leviäminen – myös lännessä. Populistista kärjistävää puheenpartta leimaa yksinkertainen selkeä kieli.

– Tyypillinen esimerkki tästä on Donald Trump. Jos katsotaan hänen virkaanastujaispuhettaan, siitä monet asiantuntijat sanoivat, että se on populistinen manifesti. Populismille tyypillisesti siinä asetettiin eliitti ja kansa vastakkain hyvin selvästi.

Ylipäänsä Yhdysvaltain presidenttien puheissa näkyy Mustakallion mukaan viimeisten kymmenien vuosien aikana selvä kehityslinja. Niiden ilmaisu on yksinkertaistunut.

– Käytetään lyhyitä, yksinkertaisia sanoja sekä selkeitä lauserakenteita.

Vaikkei olisi asian puolesta populisti, populististen puhujien retorisista taidoista voi ottaa oppia.

– Hyvää ja retorisesti tehokasta on, jos viesti on tarpeeksi yksinkertainen. Tämä on jotain sellaista, joka kaikkien poliitikkojen ja julkisten toimijoiden pitäisi pitää mielessä. Eli jos haluat saada asioita aikaiseksi, et voi ilmaista asioita monimutkaisesti, niin että on liikaa asiaa, sivistyssanoja, abstraktia tai epäselvää kieltä.

Mustakallio muistuttaa toisaalta, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on käyty keskustelua, muuttaako presidenttien käyttämä hyvin yksinkertainen kieli jo myös sanomaa.

– Tekeekö se sanomalle enää oikeutta? Voimmeko kaikkia asioita edes ilmaista yksinkertaisesti? Käykö niin, että silloin sanat tavoittavat vain osan totuudesta ja se ei tee täysin oikeutta sanomalle?

– Olennaisinta on lopulta politiikan sisältö eli millaista poliittista viestiä tuodaan ja ollaanko avoimia asioiden edessä. Poliittiset sisältökysymykset ovat joka tapauksessa monimutkaisia eivätkä yksinkertaisia kysymyksiä, Mustakallio painottaa.

SDP kokoontuu huomisesta perjantaista alkaen puoluekokoukseen Lahdessa. Kaupungissa käydään puheenjohtajavaalit ja puolusihteerivaali.

Mustakallio uskoo, että hyvällä puheella voi olla puoluekokouksessakin valinnan kannalta merkitystä.

– Yksi esimerkki tällaisesta voittoisasta puheesta, jolla on kenties ollut merkitystä oli se, kun Alexander Stubb valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi vuonna 2014.

– Se oli vaikuttava esitys, osaksi audiovisuaalinen presentaatio, joka ehkä siihen aikaan ja hetkeen sopi. Hän pystyi erottautumaan. Se oli puheenvuoro, joka ainakin osaa kokousosallistujista innosti.

– Jos ajatellaan edellistä kertaa kun SDP:lle valittiin puheenjohtaja, Jutta Urpilainen piti tavattoman hienon puheen, mutta kuitenkin hävisi puheenjohtajakamppailun. Puheella voi olla merkitystä, mutta sen merkitys voi olla rajattu ja sitä on vaikea määritellä tarkasti.

– Olennaisinta, mitä jokaisen puhujan pitää miettiä, on pohtia, kuinka puhe palvelee yleisöä ja heidän kysymyksiään ja tarpeitaan, Mustakallio tiivistää.