Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Puoluejohtajien paneelissa leimahti – Lindtman: “Aivan järjetön hanke”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kuvassa Antti Lindtman, Petteri Orpo ja Antti Kaikkonen.

Hallitus aikoo vaatia kuntien ja hyvinvointialueiden omistamilta inhouse-yhtiöiltä suoraan tehtävien julkisten hankintojen uudeksi edellytykseksi vähintään 10 prosentin omistusosuutta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kaavailtu uudistus herätti kiivasta keskustelua tänään puoluejohdon paneelissa Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla Helsingissä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvasi ennen paneelin alkua uudistuksen uhkaavan rikkoa ison määrän toimivia kuntapalveluja eri puolilla Suomea.

– Nyt ollaan tekemässä keinotekoista eurooppalaisittainkin poikkeuksellista rajausta kuntien mahdollisuuksiin järjestää palvelunsa haluamallaan tavalla. Jos tämä lakimuutos etenee, lukuisia kuntien omistamia yhtiöitä joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Jopa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut, että 10 prosentin vähimmäisomistus sidosyksiköille jopa nostaisi julkisen sektorin kustannuksia ja vaikuttaisi haitallisesti markkinoihin.

Hänen mukaansa muutoksen todellisia kustannuksia on vaikea laskea, mutta arviot vaihtelevat sadoista miljoonista miljardien muutoskustannuksiin.

Karhunen syytti hallituksen vaarantavan julkisen talouden tervehdyttämisen ideologiselta vaikuttavalla toimenpiteellään.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei antanut tippaakaan periksi Karhuselle, vaan kuvasi hallitusohjelman kirjausta erittäin hyväksi ja kannatettavaksi.

– Se ei tule vaarantamaan julkisen talouden korjaamishaasteita, päinvastoin lisäämään markkinoiden toimintaa, Purra sanoi.

– Markkinoita ei voi syntyä, mikäli niille ei anneta mahdollisuutta.

Purra totesi myös, että Jyväskylän yliopistossa toteutettu akateeminen tutkimus tukee hallituksen linjaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoi, että hallitusohjelman suuntaviivojen mukaan mennään. Jos lausuntokierrokselta tulee erityisiä tarpeita arvioida asiaa, se voidaan tehdä.

– Mutta lähtökohdat ovat nämä, mitkä tässä on lueteltu – minusta Riikka perusteli hyvin.

Orpo sanoi, että vaikka lyhyellä aikavälillä voisi tulla kustannuksia, keskipitkällä aikavälillä asia kääntyy positiivisen puolelle.

Orpon mukaan pienten kuntien ohutta hankintaosaamista on kuitenkin tuettava.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että hallituksen uudistus “on aivan järjetön hanke”.

– Vakuuttelut, että kustannukset eivät nouse, ovat täydellistä puutaheinää. Siellä on arvioita, että tulee 3-5 miljardin kertakustanukset ja nyt on tullut arvio, että 100 miljoonasta 600 miljoonaan pysyviä kustannuksia. Eikä tämä tule lisäämään markkinoita tai buustaamaan, koska siellä monet isot kunnat tulevat ottamaan näitä omaksi toiminnaksi. Sitten se mikä tässä unohtuu kokonaan on se, että kuntien inhouse-yhtiöiden toiminnasta puolet ostetaan markkinoilta.

Lindtman uskoo pienten yritysten karsiutuvan kilpailutuksista.

– Perukaa tämä hanke.

Orpo ilmoitti, ettei usko, että kustannukset pomppaisivat miljardeihin.

– Se mittakaava on jo aivan totaalisen väärä.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen komppasi Lindtmania todeten hallituksen kaavaileman mallin olevan raskas ja huono varsinkin pienten ja keskisuurten kuntien kannalta.

Kaikkonen uskoo, että aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, jos laki menee tässä muodossa eteenpäin. Kaikkosen mukaan tiettyjä epäkohtia on nykyisessäkin mallissa.

– Mutta olisin taipuvainen kyllä aika lailla kuuntelemaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kantaa. Se on perustellut ja esittänyt toisia väyliä edetä epäkohtien korjaamiseksi. Eli unohtaisin tämän kymmenen prosentin rajan.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah arveli, että kymmenen prosentin rajaa voidaan vielä arvioida esimerkiksi tilanteissa, joissa jollakin alueella kielelliset oikeudet eivät toteutuisi.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistutteli julkisten hankintojen tehottomuudesta ja sen säästöpotentiaalista.

– Eiköhän se kuitenkin ole niin, että se kilpailu mahdollistaa sen, että pääsee siihen halvempaan hintaan kiinni.

Adlercreutz tuki myös Essayahia siinä, että tiettyjä turvaklausuuleita voidaan ottaa huomioon.

Isossa kuvassa kehitys, jossa varmistetaan, että yksityisillä toimijoilla on tilaa ja markkinoille syntyy kilpailua, vie kuitenkin Adlercreutzin mukaan parempaan ja tehokkaampaan suuntaan.

Käytännössä siis Essayah ja Adlercreutzkin tukevat hallituksen uudistusta, mutta tietyt joustot saattavat olla mahdollisia.

VASEMMISTOLIITON varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo kritisoi julkisten palvelujen yksityistämistä ja moitti siitä, että julkisten palvelujen vahvistamiseen halua ei ole.

Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen uudistusta.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoi lähtökohtaisesti kannattavansa aina avoimia markkinoita. Inhouse-yhtiöissä on myös ollut Virran mukaan jonkin verran tehottomuutta.

– Toki hieman hämmästelen sitä, että jos käy niin, että asiantuntijapalaute on murskaavaa muutoskustannusten vuoksi tai esimerkiksi pienten ja keskisuurten kuntien näkökulmasta, silloin varmastikaan juuri tämänkaltaista mallia ei ole fiksua ajaa eteenpäin. Mutta itse jään odottamaan sitä, että näemme varsinaisen esityksen, koska kuulostaa, että näitä klausuuleita ja poikkeuksia on aika paljon.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE