Valtiontalouden tarkastusvirasto paheksui tiedotteessaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tehneen muun muassa korona- ja kriisielvytyksen nimissä budjetteihin 41 miljardin euron menolisäykset kautensa aikana. Näistä 11 miljardia olisi jäänyt pysyviksi.

Myöhemmin valtiovarainministeriökin oikoi jo viraston antamaa mielikuvaa. Raportissa ei tarkkaan ottaen eritelty, mitkä kulumuutokset johtuivat ulkoisista syistä kuten hintojen nousuista tai aiemmin sovituista tasokorotuksista ja mitkä taas hallituksen päätöksistä.

Varsinaiset päätöksistä aiheutuneet menolisäykset olivat ministeriönkin laskelmien mukaan vajaat kolme miljardia euroa. Tämäkin on valtava määrä rahaa, mutta kaukana alkuperäisistä hirviöluvuista. Samoin niiden pysyvyydestä raportti ei oikeastaan kerro, koska tarkastelujakso päättyy vuoteen 2024.

– Kritiikki on vielä kummallisempaa, kun huomioidaan, ettei raportissa edes yritetä arvioida koronaelvytyksen tai muidenkaan menolisäysten hyötyjä ja haittoja, hän kirjoittaa.

Niistä olisi voinut tutkia, miten esimerkiksi korona-ahdingossa kamppailevat yritykset ja kunnat olisivat pärjänneet ilman valtion tukea, vai olisiko kansantalous ajautunut vielä pahempaan kurimukseen.

VTV on nyttemmin korostanut, että raportin ”laskelmat itsessään ovat oikein”, mutta media vain on käsittänyt raportin havainnot väärin.

– Jonkin laskelman oikein oleminen on kuitenkin laiha lohtu, jos siitä julkisuuteen kerrotut johtopäätökset ovat pielessä, Finer kirjoittaa.

Näillä luvuilla ei voi julistaa edellisen hallituksen valintoja epäonnistuneiksi saati onnistuneiksi, koska sitä niillä ei tutkittu.

RAPORTIN HERÄTTÄMÄ kohu kertoo hänen mielestään suomalaisen talouskeskustelun polarisaatiosta ja siilipuolustuksesta.

Mikä tahansa miljardivirhekin kelpaa, jos se sopii omaan narratiiviin – tai kääntää huomiota pois nykyisen hallituksen vaikeuksista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole myöntänyt omia virheitään, vaan syyttänyt mieluummin mediaa omista epäselvyyksistään.

Myös valtiovarainministeriöltä jäi huomaamatta raportin johtopäätösten yksisilmäisyys, vaikka ministeriön johto oli voinut kommentoida raporttia ennen sen julkaisua. Aluksi virkamieskunta jopa kehui raporttia, kunnes ääni muuttui ulkopuolisen lähdekritiikin takia.

– Vaikuttaa siltä, että laadunvarmistus petti VTV:n ohella myös ministeriössä, Lauri Finér kirjoittaa.

EDELLISEN hallituksen valintoja ja budjettikurin höltymistä voi hänen mielestään myös kritisoida.

– Menolisäyksiä tarvittiin niin koronakriisissä kuin sen jälkeen energiakriisissä ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Myös vaikkapa lukion ja ammattikoulun muuttamista maksuttomaksi voi pitää hyvänä päätöksenä, Finer kirjoittaa.

Koronatoimet olisi hänen mielestään silti varmasti voinut kohdentaa monessakin asiassa paremmin.

– On syytä muistaa, että päätökset tehtiin pääosin laajassa yhteisymmärryksessä koko eduskunnan tuella, Finér kirjoittaa.

Monet silloisen opposition edustajista vaativat itselleen tärkeille aloille pandemian aikana jopa suurempia valtion elvytyspaketteja, kuin mitä hallitus velaksi toteutti. Tämä on kuitenkin nyt samoilta poliitikoilta autuaasti unohtunut.