Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Puolustus kyseenalaistaa Puolustusvoimien roolia Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Asianajaja Kai Kotiranta Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa 14. joulukuuta.

Helsingin Sanomien toimittajien puolustus valittanee Puolustusvoimien roolista Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä. Asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että käräjäoikeuden päätös antaa oikeudenkäynnissä Puolustusvoimille asianomistajan eli epäillyn rikoksen uhrin asema on kritiikille altis.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

- Se on asia, johon voi hakea muutosta pääasian ratkaisun yhteydessä riippumatta siitä, miten pääasia ratkeaa, ja pidän mahdollisena, että sitä tullaan testaamaan muutoksenhakutuomioistuimessa, Kotiranta sanoo STT:lle.

Tässä kuussa päättyneessä oikeudenkäynnissä on kyse HS:n joulukuussa 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta juttusarjasta, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.

Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. He kiistävät syytteen.

Puolustus katsoo, ettei Suomen ulkoinen turvallisuus ole Puolustusvoimien omistama oikeushyvä, vaan sen haltija on kollektiivisesti Suomen valtio. Kotirannan mukaan turvallisuussalaisuuden paljastamisessa on kyse niin kutsutusta uhrittomasta rikoksesta.

ONGELMALLISEN tilanteesta tekee Kotirannan mukaan myös se, että asianomistajan aseman ohella Puolustusvoimat on asian paras asiantuntija.

- Tämä on mielestäni se suurin ongelma syyttäjän näytössä, ettei meillä ole kuin asianomistajan kertomus. Johdonmukainen ja varmasti asiantunteva, mutta voiko asianomistajan kertomus olla objektiivinen kuten todistajalta edellytetään?

Syyttäjä sanoi loppulausunnossaan, että toimittajiin kohdistuva syyte perustuu Puolustusvoimien asiantuntijalausuntoon. Kotiranta katsoo, että jos asia on sanatarkasti näin, tilanne antaa aiheen kyseenalaistaa syyteharkinnan riippumattomuuden.

- Lausuma siitä, että syytekynnys on ylittynyt asianomistajan taulukoiden tai asianomistajan näkemyksen perusteella – jos näin todella olisi, niin tosiasiallisesti syyttäjän ratkaisuvaltaa on siirretty asianomistajalle.

Kotiranta toteaa, ettei syytekynnyksen ylittyminen saati syyllisyyskysymys voi mitenkään olla asianomistajan mielipiteellä ratkaistavissa.

– Se johtaisi siihen, että rikoslajista riippumatta syyte on nostettava, kun asianomistaja kertoo asiasta jotain uskottavasti. Asianomistaja on tietenkin sitä mieltä, että asiassa on tapahtunut rikos, ja se ei voi olla mikään ratkaiseva näyttö mistään.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ei halunnut ottaa asiaan kantaa oikeudenkäynnin ollessa kesken.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Jecaterina Mantsinen / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE