Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Kopran mukaan lähes kaikki raja-asemat voitaisiin sulkea, Yle kertoi. Jäljelle voisi jäädä ”nolla tai yksi asema”.

– Eihän missään velvoiteta Suomea pitämään yhdeksää raja-asemaa ylipäätään olemassa itärajalla. Jos muuta ratkaisua “auki-kiinni-ketjusta” irti pääsemiseksi ei keksitä, sitten lakkautetaan vain raja-asemat tai raja-asemia. Silloin tietysti raja-asemat pysyvät siellä, mutta niitä ei hallinnollisesti ole olemassa. Silloin ei tarvitse miettiä, ovatko ne auki vai kiinni, Kopra jatkoi tuolloin asiasta medialle eduskunnassa päivä A-studion jälkeen.

Kyse olisi myös raja-asemien henkilöiden työpaikoista. Tähän Kopra totesi, että työntekijät tarvitaan vartioimaan rajaa, vaikka ei olisi rajanylityspaikkaa.

– Halusin toimia unilukkarina ja herättää ajatusta siitä, miksi pitää olla esimerkiksi juuri yhdeksän raja-asemaa. Mikään universaali todellisuus ei vaadi sitä.

Kopra kuvasi ajatustaan siitä, että koko itäraja voisi muuttua maastorajaksi ainakin joksikin aikaan.

– Se on tietysti ääritoimi. Varmaan kaikki tässä toivomme, että Venäjä, sanoisinko, että tulisi tolkkuihinsa ja noudattaisi vuosikymmeniä hyvin toiminutta käytäntöä, että yhdessä pidetään raja-alueen turvallisuus kunnossa, Kopra kommentoi joulukuussa.

Jos tilanne rajalla rauhoittuisi, Kopran ajattelussa lakkautettuja raja-asemia voitaisiin perustaa uudestaan. Vainikkalan rautatieliikenteen rajanylityspaikkaa Kopra ei olisi ollut sulkemassa, sillä sitä kautta tulee ympäri maailmaa lannoitteita.

DEMOKRAATTI tiedusteli niin Rajavartiolaitoksesta, sisäministeriöstä kuin ulkoministeriöstä, voisiko raja-asemia lakkauttaa kokonaan itärajalla.

Vastausten saaminen venyi viime viikkoon, koska niin ministeriöt kuin Rajavartiolaitos siirsivät vastuualueittensa perusteella kysymyksiä toisilleen.

Rajavartiolaitos toteaa, että asiasta on sovittu valtiosopimuksella Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaikoista.

Komentaja Kimmo Ahvonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo, että Suomen itärajalla on kahdeksan kansainvälistä tieliikenteen rajanylityspaikkaa ja yksi kansainvälinen raideliikenteen rajanylityspaikka. Tilapäisiä rajanylityspaikkoja on kaksi, Parikkala ja Lieksan Inari. Tilapäisten rajanylityspaikojen kautta ei ole hetkeen kulkenut liikennettä.

Ahvonen kehottaa osoittamaan ulkoministeriölle muun muassa kysymykset, olisiko itärajan raja-asemien lakkauttaminen ja määrän vähentäminen mahdollista, miten se tehtäisiin ja kuinka nopeasti päätöksiä voitaisiin saada toteen.

Hän toteaa, että Rajavartiolaitoksella on kyky toimeenpanna päätöksiä tarvittaessa nopeasti.

Mitä määrän vähentäminen tarkoittaisi Rajavartiolaitoksen työntekijöiden kannalta?

– Rajatarkastuksista vapautuneet työntekijät ohjattaisiin tarvittaessa muihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin mukaan lukien rajatarkastustehtävät muilla rajanylityspaikoilla.

Rajavartiolaitokselta suositellaan olemaan yhteydessä yksityiskohtien soveltamisesta ja tulkinnasta ulkoministeriöön myös, koska kyseessä on sen hallinnoima sopimus.

Myös ulkoministeriön viestintä viittaa vastauksessaan sopimukseen valtakunnanrajan ylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä.

Se nostaa esiin sopimuksen kolmannen artiklan, jonka mukaan:

1. Uusien kansainvälisten rajanylityspaikkojen avaaminen, toimivien kansainvälisten rajanylityspaikkojen sulkeminen, niiden kautta tapahtuvan liikenteen pysäyttäminen tai sen rajoittaminen tai rajanylityspaikan statuksen muuttaminen tapahtuu sopimuspuolten välisen sopimuksen pohjalta joko noottienvaihdolla tai muussa sopimuspuolten hyväksymässä muodossa.
2. Tällaista sopimusta koskevat asiakirjat ovat tämän sopimuksen täydennyksiä.

– Näin ollen rajanylityspaikan sulkeminen kokonaan edellyttäisi asiasta sopimista Venäjän kanssa, ulkoministeriöstä kommentoidaan.

UM:stä nähdään, että jatkokysymykset kuuluvat sisäministeriölle.

Sisäministeriö välittää Rajavartiolaitoksen (jonka esikunta on samalla sisäministeriön rajavartio-osasto) vastauksia jatkokysymyksiin. Näin sisäministeriö vastasi Demokraatille viime viikolla:

Mitä Suomen käytännössä pitäisi tehdä, jos se haluaisi sulkea kokonaan yhden tai useamman rajanylityspaikan?

– Sopia Venäjän kanssa, rajanylityspaikkasopimuksen mukaisesti, kuten UM jo alla on vastannut

Onko se siis mahdotonta yksipuolisella päätöksellä vai pitäisi irtisanoa sopimus?

– Rajanylityspaikkasopimuksen mukaan rajanylityspaikkaa ei voida sulkea yksipuolisella päätöksellä lopullisesti. Liikenne voidaan sopimuksen mukaisesti pysäyttää rajanylityspaikalla, kuten Suomi on tehnyt. Sopimus on mahdollista irtisanoa.

Kauanko yhden tai useamman rajanylityspaikan sulkeminen kokonaan vähintään kestäisi, jos sellaiseen päädyttäisiin?

– Tietääksemme tästä ei ole ennakkotapauksia, joten näkemys on arvio. Mikäli asiasta on sopimuspuolilla yhteinen näkemys, prosessi voi olla nopeakin. Sopimus ei määrittele tällaisessa tilanteessa määräaikoja.

– Liikenne voidaan toki rajanylityspaikalla pysäyttää, jolloin sopimuspuoli on velvollinen ilmoittamaan siitä diplomaattiteitse 5 vrk aiemmin, tai kiireellisissä tapauksissa 1 vrk aiemmin.

Onko tietoa onko keino ollut hallituksessa pohdinnassa?

– Emme tiedä onko ollut.