Jaakkolan mukaan johtamisjärjestelyjen, logistiikan ja infrastruktuurin kehittämistä on tarve jatkaa.

-  Valmistelut Naton maajoukkueen johtoportaan ja maavoimien eteentyönnetyn läsnäolon sijoittamisesta Suomeen ovat osa tätä kehityspolkua, sanoi Jaakkola puheessaan.

Suomeen on tulossa Naton maavoimien alaesikunta sekä jonkinlainen malli eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen läsnäolosta.

Jaakkola korostaa, että Naton jäsenenä Suomi pitää kiinni omasta suunnittelusta ja osaamisesta.

JAAKKOLA puhui myös valmisteilla olevasta valtioneuvoston puolustusselonteosta. Selonteossa linjataan, miten puolustuskykyä pidetään yllä ja kehitetään nyt, kun Suomi kuuluu Natoon.

-  Turvallisuuden suursään muutos on todennäköisesti pitkäaikainen ja meidän on hyvä varautua ennakoimattomaankin tilannekehitykseen.

Jaakkola sanoi, että Puolustusvoimat näkee tarvetta muutoksille.

-  Käynnissä olevassa murroksessa Puolustusvoimissa näemme ja koemme tarpeita toimintatapoihin ja organisaatioon liittyville tarkennuksille ja muutoksille kaikilla tasoilla.

Jaakkolan mukaan vielä ei ole mahdollista määrittää asetelmaa Puolustusvoimien kehittämiseen 2030-luvulla. Suunnitteluun vaikuttaa esimerkiksi Venäjän asevoimien tulevaisuuden ryhmitys ja toiminta ja havainnot käynnissä olevasta sodasta Ukrainassa. Niin ikään vaikuttavat Naton suunnitelmat ja lähivuosina käyttöön tuleva teknologia.

-  Näiden tekijöiden vaikutusta ei ole vielä syytä lähteä arvaamaan.