Kivisen mukaan Venäjän kehitykseen jatkossa liittyy paljon avoimia kysymyksiä.

– Sanoisin että johtopäätösten tekeminen Venäjän sisäisestä kehityksestä länsimaiseen ajattelulogiikkaan perustuen voi johtaa pahastikin harhaan. Etenkin tässä tilanteessa, kun maa käy sotaa Ukrainassa, Kivinen sanoo STT:n haastattelussa.

- Ennakoimattomat tapahtumat ja äkilliset käänteet ovat mahdollisia jatkossakin. Me yhdessä muiden viranomaisten kanssa seuraamme koko ajan tilannetta, ja meillä on ymmärrys siitä, mitä lähialueilla tapahtuu.

Hän muistuttaa, että kokoonsa nähden Suomi on jo tukenut Ukrainaa erittäin tuntuvasti. Suomen asema Naton ulkopuolella asetti tuelle tietyt reunaehdot, mutta huhtikuussa toteutunut Nato-jäsenyys muutti tilannetta hieman.

- Jäsenyys mahdollistaa meidän sotilaallisesta näkökulmastamme tuen tarkastelun eri tavalla kuin aikaisemmassa vaiheessa, Kivinen sanoo mutta muistuttaa samaan hengenvetoon Suomen olevan etulinjamaa.

- Naton jäsenvaltionakin meillä on, Natonkin näkökulmasta, aina oltava valmius puolustaa Suomea osana liittokuntaa täällä pohjoisessa. Se ei poistu mihinkään.

Ukrainan tukitarpeet ovat vaihdelleet hieman sodan edetessä, mutta tietyt perusasiat ovat pysyneet ennallaan.

– Ampumatarvikkeet ja ilmapuolustus. Ne ovat ne isot perusasiat, jotka siellä ovat koko ajan heidän tarpeidensa kärjessä.

NATO-JÄSENYYS oli Suomelle suuri muutos vuosikymmenien liittoutumattomuuden jälkeen. Puolustusvoimissa jäsenyys on näkynyt muun muassa kansallisen puolustussuunnitelman yhteensovittamisena Naton varautumissuunnitelman kanssa sekä henkilöstön lisäämisellä Naton sotilasrakenteisiin.

Puolustusvoimat vie myös eteenpäin Suomen valmiutta osallistua kaikkiin Naton rauhanajan toimintoihin.

- Jos sitten ajatellaan, että suomalaisia joukkoja päätetään lähettää Naton toimintaan rajojen ulkopuolella, niin kyllä se onnistuu, kunhan on oikeanlainen valmisteluaika, Kivinen lupaa.

Kivinen korostaa, että kaikki Naton takia tehtävät muutokset Puolustusvoimissa tehdään vaiheittain, järkevällä aikataululla.

SUOMI eroaa asevelvollisuuksineen ja reserviläisjärjestelmineen tyypillisestä Nato-maasta, eikä järjestelmää ole suunniteltu osallistumiseen suurella joukolla Suomen rajojen ulkopuolella nopeisiin operaatioihin.

Pitäisikö Suomessa sitten testata valmiutta kutsumalla vaikkapa divisioonan kokoinen joukko kertausharjoituksiin suhteellisen lyhyellä varoitusajalla?

Kivinen huomauttaa, että nykylainsäädännössä kutsut kertausharjoituksiin on lähetettävä kolme kuukautta ennen harjoitusta, ellei “Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve” edellytä poikkeamista.

– Nykylainsäädännön pohjalta tällaisia massiivisia yllätyksenomaisia kertausharjoituksia ei voida toteuttaa.

STT / Anssi Rulamo