Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio.

Harvinaisesti etuajassa päättyneet valtiovarainministeriön sisäiset neuvottelut sujuivat Purran mukaan tiistaina nopeasti ja yllätyksettömästi.

Hän toisti median tiedotustilaisuudessa Espoossa, että yleinen tunnelma ja ilmapiiri oli hieman erilainen, koska taloudessa näkyy positiivisia lukuja – jotka eivät Purran mukaan koske julkista taloutta.

Suomen työttömyysaste on edelleen Euroopan pahimmasta päästä, yli kymmenen prosentin. Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti kesällä jopa 1990-luvun laman lukemat.

Seuraavan ennusteensa ministeriö julkaisee 25. syyskuuta. Tähän asti niiden luotettavuus on tosin ollut joko melko tai erittäin huonosti paikkansa pitävä.

Purra kehui ostovoimaa parantavina tekijöinä hallituksen ”kaikille tuloluokille tulevia” veronkevennyksiä, palkankorotuksia ja kotitalouksille kertyneitä säästöjä. Hän puolusti myös kalliiksi ja tehottomaksi kritisoitua yhteisöveron alennusta sillä, että valtion veropolitiikan on oltava ennustettavaa.

JULKISISTA menoista suurin osa kertyy Purran mukaan hyvinvointialueiden terveydenhuollosta, puolustusmenoista ja valtionvelan korkomenoista.

– Korkomenot nousevat ensi vuonna arviolta 4,3 miljardiin euroon, hän sanoi.

Purran mukaan ”ankarat säästökuurit tulevat jatkumaan, ja 10 miljardin lisäsopeutusvaade on aivan hyvä luku tästä eteenpäinkin”.

Ministerin käsitys sekä omasta että valtiovarainministeriön roolista noudatteli sekin tuttua linjaa:

– Jokin on pielessä, kun talouspoliittista keskustelu on opposition vellomista siinä, mistä kaikesta ei missään tapauksessa saisi leikata.

PURRALTA kysyttiin myös hänen aiemmin esittämästään ehdotuksesta, jonka mukaan kaikkien julkisten menojen automaattisista indeksikorotuksista olisi luovuttava ja ne olisi jatkossa joka kerta alistettava erilliselle poliittiselle päätökselle.

Monet korotuksista koskevat lakisääteisiä etuuksia; muutoksen toteuttaminen vaatisi todella isoja muutoksia.

– Ehdotus koski tulevaa kautta, ei siitä ole vielä käyty mitään keskustelua – virkamiestason epävirallista puhetta ja valmistelua vain, Purra väisti.

Virkamiesten mukaan myös indeksikorotuksia käsitellään osana valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitusta, joka ilmestyy lokakuussa.

Valtion menosäästöjä kertyy Purran ehdotuksessa 4,8 miljardia euroa.

– Mitään sopeuttamisen välivuotta ei ole tulossa, vaikka oppositio niin väittää, hän kommentoi.

Ensi vuoden budjetti hahmottuu lopullisesti, kun hallitus pitää budjettiriihen syyskuun alussa. Valtiovarainministerin ehdotus on eräänlainen pohja hallituksen neuvotteluille.