Purra sanoi medialle, että talouspolitiikan yleinen asetelma on hyvin vaativa.

– Väestö vanhenee, työn määrä ei kasva, tuottavuus on kasvanut hyvin hitaasti.

Hän totesi, että puhutaan vaikeista rakenteellisista alijäämistä ja Suomi on erkaantunut pohjoismaalaiselta linjalta.

Purra kuvasi valtionvelan korkomenojen olevan hurjassa kasvussa.

– Ilmaista rahaa ei ole, vaikka sitä jostakin politiikan suunnilta viime kaudellakin vielä esitettiin.

Kevään tekniseen kehykseen verrattuna velanhoitomenot jäävät kuitenkin tämän hetken arvion mukaan vuosittain noin 0,2-0,3 miljardia euroa aiemmin ennakoitua pienemmäksi. Purran mukaan taustalla ovat hallitusohjelman säästötoimet ja ”ryhtiliike”. Purra sanoi, että summat ovat karmaisevia, mutta suunta on oikea.

JULKISEN talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti noin 4 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Osana sopeutustoimia ovat rakennepoliittiset toimet, joilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä ja julkisen talouden vahvistumista noin 2 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.

Menot ovat kuitenkin 1,1 miljardia vähemmän kuin kevään teknisessä kehyksessä arvioitiin, joten Purra sanoi jälleen suunnan olevan oikea.

Purran mukaan hallitusohjelma on kunnianhimoinen, mutta siitä huolimatta avainluvut ovat huonoja.

– Kaikki voivat kuvitella, mitä se olisi, mikäli mitään ei tehtäisi.

Budjettitalouden alijäämä säilyy koko vaalikauden ajan 9-10 miljardin euron tasolla.

SÄÄSTÖISTÄ Purra nosti tiedotustilaisuudessa eroon kehitysyhteistyön määrärahojen alentamisen. Niistä säästö nousee yli 280 miljoonaan euroon vuonna 2027. Hän mainitsi avauspuheenvuorossaan myös maahanmuuton ja vastaanoton säästövaikutukset, valtionhallinnon tuottavuusohjelman sekä työttömyysturvan ja asumistuen säästöt.

Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon panostukset T&K-rahoitukseen. Vuonna 2024 lisäys on 260 miljoonaa euroa.

Kasvua pyritään tukemaan myös hallituksen määräaikaisella 4 miljardin euron investointiohjelmalla, joka rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Purran mukaan valmistelu on kesken eikä se sisälly VM:n budjettiehdotukseen.

Poliisin resursseja lisätään portaittain 70 miljoonalla eurolla, oikeudenhoidon resursseja 25 miljoonalla vuodesta 2025 lukien ja Puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään 50 miljoonan euron tasokorotus. Muun muassa perusopetusta hallitus aikoo vahvistaa 200 miljoonalla eurolla.

VEROPOLITIIKASTA Purra summasi, ettei hallitus päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.

Työn verotusta kevennetään työtulovähennystä kasvattamalla pieni- ja keskituloisia painottaen 100 miljoonalla ensi vuoden alusta. Kaiken kaikkia työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla. Luvussa on mukana työtulovähennyksen lapsikorotus, joka on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta.

Polttoainevero alennetaan ensi vuonna 156 miljoonaa euroa. Tällä hallitus aikoo kompensoida jakeluvelvoitteen noususta seuraavaa hinnan nousua. Jakeluvelvoite ei kuitenkaan nouse vielä ensi vuonna.

Alkoholiverotuksessa oluen veroa kevennetään ja viinien ja väkevien juomien veroa kiristetään. Nikotiinipussit säädetään veronalaisiksi tuotteiksi. Myöhemmin myös tupakkavero kiristyy.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi julkaistaan maanantaina. Hallituksen budjettiriihi on 19.-20.9.