Kouluampumisessa Vantaan Viertolan koululla on kuollut tänään yksi oppilas ja kaksi on haavoittunut vakavasti.

– Haluan aloittaa välittämällä osanottoni Vantaan kouluampumisessa kuolleen uhrin läheisille, omaisille ja perheenjäsenille ja lämpimät ajatuksemme väkivallanteon muille osallisille, perheille, lapsille, opettajille ja koko kouluyhteisölle, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi liikuttuneena puheensa aluksi.

Vasta tämän jälkeen hän esitteli lisätalousarviota, jossa resursoidaan muun muassa Rajavartiolaitosta ja Suojelupoliisia sekä osoitetaan rahaa Ukrainan tukemiseen. Kohdentamattomia rahapelituottoja osoitetaan nuorisotyöhön ja kulttuuriin 16,5 miljoonaa euroa.

– Verotuloennuste on heikentynyt yli 1,3 miljardia euroa, valtio velkaantuu siis kuluvana vuonna melkein 13 miljardia euroa talousarvion perusteella. Velkaa otetaan tilanteessa, jossa korkotaso on normalisoitunut. Korkomenot ovat rajussa kasvussa. Valtion talous on kestämättömässä epätasapainossa, ja oppositio ei ole tarjonnut mitään ratkaisuja kasvun ja tasapainon saavuttamiseksi, Purra sanoi.

Hän osoitti sanojaan myös ay-liikkeelle.

– Tässä julkisen talouden tilanteessa jokainen ymmärtää, että melkein kuukauden jatkuneet ammattiyhdistysliikkeen masinoimat poliittiset lakot tulevat pahentamaan tilannetta entisestään, sillä lakkojen taloudellinen vaikutus ei vielä näy tässä käsillä olevassa joulukuun verotuloarviossa. Suomen kansa on antanut tälle eduskunnalle mandaatin uudistaa Suomen jäykkiä ja aikansa eläneitä korporatistisia rakenteita. Tämä hallitus nauttii laillisesti valitun demokraattisen eduskunnan luottamusta. Tämä hallitus tekee lakiehdotukset, ei ammattiyhdistysliike.

PURRA otti kantaa myös keskusteluun velkakatosta ja vaikutti ottavan kriittistä etäisyyttä Suomen Pankista tulleeseen ehdotukseen. Ainakin hän varoitti tekemästä velkakatosta hätiköityjä johtopäätöksiä.

– Muistuttaisin, että Suomessa on jo euromääräinen velkakatto, jonka määrästä päättää erikseen eduskunta hallituksen esityksestä. Samoin EU:n perussopimukset asettavat meille julkisen taloudenpidon osalta velkakaton. Julkista bruttovelkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bkt:hen. Julkinen velkamme on vaarassa rikkoa kohta 80 prosentin rajapyykin, samoin alijäämäsääntökriteeriä rikomme reippaasti. Yhdysvalloissakin on velkakatto, jota aina nostetaan. On siis syytä katsoa peiliin: tarvitsisimmeko perustavanlaatuisen asennemuutoksen sen sijaan, että säädämme jatkuvasti uusia lakeja, joita emme ehkä pysty noudattamaan? Kyse on poliittisten päätöksentekijöiden vastuunkannosta, Purra sanoi.

SDP:n puheenjohtaja, vantaalainen Antti Lindtman sanoi omassa puheenvuorossaan, että käsitellään lisätalousarviota, mutta Suomi ja Vantaa kokivat järkyttävän tapahtuman tänä aamuna.

– Esitämme syvän osanoton erityisesti menehtyneen pienen lapsen omaisille ja läheisille ja toivotamme voimia loukkaantuneille ja koko kouluyhteisölle. Uutinen on järkyttävä ja varmasti on pysäyttänyt meidät kaikki.

Lindtman totesi yhtyvänsä Purran huoleen verotulojen romahtamisesta.

Moni puhuja huomioi omassa puheenvuorossaan Vantaan tapahtumat.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoi, että hänen tarkoituksenaan oli pitää hyvin kipakka puheenvuoro ja kritisoida hallituksen epäuskottavaa talouspolitiikkaa. Hänkin kuitenkin päätyi puhumaan Vantaasta ja välittämään osanottoja.

– Me olemme yhdessä yhteiskuntana epäonnistuneet. Ei hallitus ole epäonnistunut tai entinen hallitus, vaan olemme yhdessä yhteiskuntana epäonnistuneet, Virta totesi Vantaan tapahtumista.

Hän kiitti hallitusta siitä, että nuorisotyöhön laitetaan lisää rahaa.

– Mutta vetoan vielä, että hallitus muuttaisi ja miettisi linjaa sen suhteen, että aikaisemmat päätökset peruttaisiin liittyen nuorisotyöhön ja vaikka lastensuojelun jälkihuoltoon, Virta jatkoi.

SDP:N kansanedustaja Pia Viitanen kiinnitti puheessaan, hänkin ensin Vantaan tilannetta huomioituaan, hallituksen ottamaan velkaan.

– Huomionarvoisa luku tässä on tämä 13 miljardia euroa. Tämä hallitus lupasi lopettaa velkaantumisen, ja nyt tämä ensimmäisen vuoden saldo on 13 miljardia velkaa lisää. Samaan aikaan verotuotot tippuvat, työttömiä työnhakijoita on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Eli täytyy todeta tässä, ministeri Purra, että hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois, Viitanen sanoi.

– Minä kannan huolta myös niistä leikkauksista, jotka ovat tulleet nyt voimaan. Todella monien ihmisten arki vaikeutuu, ja leikkaukset kohdistuvat moniin suomalaisiin, hän jatkoi.

Muutkin SDP:n edustajat kiinnittivät huomiota velkaantumiseen.

Vihreistä kaivattiin lisätalousarviosta rahaa luonto- ja ilmastotoimiin.

VASEMMISTOLIITON ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo yhtyi myös valtiovarainministeri Purran surunvalitteluihin ja tuntemuksiin. Hän vetosi kaikkiin salissa, ettei Vantaan tapahtumia politisoitaisi.

– Se ei auta yhtäkään nuorta, se ei auta yhtäkään omaista.

Honkasalo nosti puheessaan esiin myös hallituksen huhtikuun alusta voimaan tulleet satojatuhansia ihmisiä koskevat sosiaaliturvan leikkaukset.

– On vaikea ymmärtää, miksi hallitus toteuttaa sellaista talouspolitiikkaa, joka ei millään tavalla leikkaa esimerkiksi ministeriaitiossa olevien ihmisten tuloja mutta leikkaa niiltä ihmisiltä, jotka ovat kaikkein pienituloisimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, Honkasalo totesi.

VALTIOVARAINMINISTERI Purra sanoi, että hallitus laskee nettomenoja ja tekee jo hallitusohjelman mukaisia leikkauksia ja vielä lisää suoria leikkauksia on tulossa.

– Eli tämä kokonaisuus, josta te katsotte näitä alijäämälukuja, ei liity siihen, ettemme tekisi toimia, vaan se liittyy yleisesti tähän tilanteeseen. Hallituksen lukuja heikentävät erityisesti hyvinvointialueiden kasvaneet alijäämät. Ne ovat huomattavasti suuremmat kuin te lakia säätäessänne osasitte tai ainakaan halusitte kuvitella. Vastaavasti ne ovat suuremmat kuin vielä jokin aika sitten näytti. Lisäksi turvallisuustilanne niin rajoilla kuin muuallakin, Ukrainan tukeminen ja niin edelleen lisäävät näitä menoja, Purra sanoi.

– Moneen kertaan olen täällä vastannut suhdanteen aiheuttamaan työttömyyden kasvuun, toisaalta hallituksen tekemien rakenteellisten, suurten uudistusten vaikutuksiin. Nämä kaksi asiaa pitää erottaa toisistaan. Jo nyt eduskuntaan annettujen tai täällä olevien toimien arvioitu työllisyysvaikutus on yli 74 000. Tämä tarkoittaa lukemaa suhdanteen yli, eli me tavoittelemme rakenteellisia positiivisia vaikutuksia. Suhdanteet tulevat ja menevät. Nyt me olemme vaikeassa tilanteessa, mutta siitäkin huolimatta hallitukselta vaaditaan näitä uudistuksia, Purra puolustautui.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsästä Purran puhe ei vakuuttanut.

– Suurimman hallituspuolueen ryhmäpuheenjohtajahan todella viime vuonna lupasi, että hallituksen toimenpiteillä pelkästään siis tälle vuodelle tulee 60 000 uutta työpaikkaa, siis 60 000 uutta työpaikkaa tälle vuodelle. Nyt elämme huhtikuuta. Näitä työpaikkoja ei näy eikä kuulu. Miksi? No juuri siksi, että kaikki tietävät, että tässä suhdannetilanteessa ne toimenpiteet, joita on tehty, eivät tule tuottamaan lisätyöllisiä, Räsänen argumentoi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen sanoi tammikuussa Ylen A-studiossa, että hallituksen tämän vuoden budjetin työllisyysvaikutukset on arvioitu ja ne ovat 60 000-65 000 työllistä.

Lisäbudjettikeskustelun pöytäkirja on luettavissa tästä linkistä.