Veronkorotuksen staattinen verotuottovaikutus vuonna 2026 arvioitiin olevan 83 miljoonaa. Hallitus on sopinut tämän kokonaisuudessaan korvaavista toimista.

Purran mukaan hallitus poistaa datakeskusten ja kaivosten sähkönkäyttöön liittyvät verotuet sekä kiristää alkoholin verotusta vastaamaan alkoholin saatavuuden laajentamista niin, että kiristys kohdistuu viineihin. Verouudistukset pyritään saamaan voimaan vuoden 2026 alusta kuten oli määrä makeisveronkin osalta.

Purra avasi hallituksen päätöstä tänään medialle SAK:n järjestämän kunta- ja aluevaalitentin jälkeen Helsingissä.

Purran mukaan tuoreen päätöksenkin jälkeen Suomessa edellytykset datakeskusinvestoinneille säilyvät erinomaisina.

– Tämän jälkeenkin meidän datakeskusten houkuttelukyky on esimerkiksi selvästi parempi kuin länsinaapuri Ruotsissa, Purra uskoo.

PURRAN mukaan makeisverotukseen liittyvä kritiikki ei itsessään saanut hallitusta perääntymään. Kyse oli veron juridisesta epävarmuudesta EU-lainsäädännössä.

– Näytti yhä epätodennäköisemmältä, että olisimme saaneet sen toivomassamme muodossa eteenpäin. Todennäköisesti tästä olisi seurannut pitkä valituskierros, joten päädyimme tekemään nämä muut verotukselliset toimet.

Purra toteaa myös, että Fazer on nyt tullut ulos tiedoilla, että Lahteen suunniteltu investointi nytkähtää eteenpäin.

– Siitä olemme tietenkin tyytyväisiä. Investointeja me Suomeen tarvitsemme. Mutta hallituksen veroratkaisut liittyivät erityisesti EU-lainsäädännön juridisiin ongelmiin.

Purra toteaa, että erilaisten terveysperusteisten verojen aikaansaaminen, vaikka hän niitä itse kannattaa ja niitä tuetaan muutoinkin laajasti poliittisesti, on hyvin vaikeaa.

Purran mukaan Suomen ei pidä kuitenkaan lopullisesti luovuttaa näiden verojen osalta.

MEDIA kysyi Purralta myös siitä, että EU:ssa pohditaan paraikaa kiivaasti yhteistä rahoitusta puolustukseen.

Purra näkee, että yhteishankinnat ja puolutustusteollisuuden tukeminen ovat tarpeen. Tähän hän kuitenkin painotti jatkoksi seuraavaa:

– Sellaisissa yhteisinstrumenteissa, joihin liittyy jonkinlaista rahoitusta ja tulonsiirtoja, silloin kun puhutaan puolustuksesta, Suomen totta kai pitää olla nettosaaja, nettohyötyjä – me olemme etulinjan maa ja mikään muu ei tietenkään ole mahdollista. Ensin katsotaan, mihin Euroopan unioni tulee pääsemään ja sen jälkeen mietitään rahoitusta.

Purran mukaan hallituksella on kanta suhtautua avoimesti erilaisiin rahoitusinstrumentteihin ja pääministeri ja hän itse ovat useasti sanoneet, että Suomen pitää olla ratkaisuissa nettosaaja.

EU-komissio aikoo ottaa käyttöön uuden 150 miljardin euron rahoitusvälineen, josta jäsenmaat voivat hakea lainoja puolustukseen tehtäviin investointeihin, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut.