- Päätöselimet ovat lähes yksimielisiä puoluekannasta riippumatta siitä, että puurakentaminen on hyvä asia, Mikkola sanoo.

Hänen mukaansa valmisteluelimissä esiintyy kuitenkin jonkin verran vastustusta. Hän ei osaa sanoa, onko kyse pelosta, osaamattomuudesta vai resurssivajeesta.

Mikkola kuvailee tilannetta, jossa kunnan edessä on kymmenen vuoden suurin investointi, esimerkiksi koulu, jonka yhteyteen tulee vielä päiväkoti ja kirjasto.

Hän huomauttaa kuitenkin, että tänä vuonna puun osuus koulurakentamisessa jo lähes 30 prosenttia. Kokonaisuudessaan julkisessa rakentamisessa tavoitteeksi on asetettu, että puutalojen osuus nousee 45 prosenttiin vuonna 2025 toissa vuoden 15 prosentista.

Vaikka monien kuntien strategiana on edistää puurakentamista, henkilöstön osaaminen uusista teollisista rakennusjärjestelmistä on vajavaista, kertoo myös ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.

Hänen mukaansa hankkeen vaiheet ovat erilaisia, kun rakennus tehdään paikan päällä, kuin silloin, kun käytetään hyödyksi puutuotetehtailla valmistettuja puuelementtejä.

Hän sanoo, että asia pitää ottaa huomioon heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta saadaan aikaiseksi kustannustehokas ratkaisu. Jos asiaa ei ymmärretä, seuraa hankaluuksia.

Mikkola arvioi, että osa kuntien käyttämistä rakennuttajakonsulteista tuntee puurakentamisen hyvin, mutta osa ei. Heinon mukaan lopputulos on selvä, jos konsulttien osaaminen on vanhassa betonirakentamisessa.

- Kun he osoittavat, että puurakentaminen on näin ja näin paljon kalliimpaa, virkamies joutuu hankalaan asemaan, koska kuntatasolla on poliittista ohjausta puurakentamiseen, Heino sanoo.

Puutalo rakennetaan valtaosin elementtitehtaalla

Puutuotetehtailla valmistetaan niin sanottuja CLT-elementtejä, jotka koostuvat ristiin liimatusta puusta. LVL on puolestaan sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu puutuote. Levyjä ja hirsiä valmistetaan näin teollisesti.

– Työmailla ei enää paikan päällä rakenneta kovinkaan paljon. Kaikki tapahtuu pitkälti tehdastiloissa, joissa esivalmistusaste saattaa nousta jopa 70-80 prosenttiin. Työmailla vain nostetaan elementtejä paikoilleen, Mikkola kertoo.

Hänen mukaansa tällaisten massiivipuuelementtien mittatarkkuus on selvästi parempi kuin betonielementtien. Puuelementtien asennus on myös nopeampaa.

Heino arvioi, että käynnissä on ylimenokausi siirtymisessä uusiin rakentamismenetelmiin. Hänen mukaansa puu syrjäyttää tulevaisuudessa betonin hyvin pitkälti julkisessa koulu- päiväkotirakentamisessa.

- Moderneilla puurakentamisjärjestelmillä on jo tuotettu satoja kouluja ja päiväkoteja eri puolille Suomea. Osaamista on alkanut kertyä, hän sanoo.

Puun osuus on yleistymässä myös kerrostalorakentamisessa. Heinon mukaan kyseessä voivat olla esimerkiksi kunnalliset vuokratalot. Lisäksi puusta rakennetaan esimerkiksi urheilu- ja jäähalleja.

Kynnys lähteä kerrostalorakentamiseen on kuitenkin melko suuri, minkä vuoksi kehitys on hidasta.

- Se on sellainen segmentti, joka kasvaa ja kehittyy hitaasti mutta varmasti. Jos kokeilet puurakentamista, havaitset sen hyödyt, Heino vakuuttaa.

- Joka puolella on positiivista virettä.

Isoilla metsäyrityksillä merkitys osaamisen lisäämisessä

Rakentamiseen tarkoitettuja elementtejä valmistavat kymmenet erikoistuneet pk-yritykset, jotka hankkivat raaka-aineensa puuteollisuudelta.

- Isot konsernit pyrkivät mielellään olemaan materiaalien toimittajia, oli materiaali sahatavaraa, liimapuuta, CLT:tä, LVL:ää tai teollista hirttä, Heino arvioi.

Hänen mukaansa suuryrityksillä on merkitys tuotteen menekin kasvattamisessa eli tuotteisiin liittyvän osaamisen ja ymmärryksen lisäämisessä arvoketjussa.

Heinon mukaan tämä on hyvää kehitystä, sillä tarvitaan toimijoita, jotka pystyvät palvelemaan paikallisia urakoitsijoita. Rakentaminen, osaaminen ja rakennusvalvonta ovat hyvin pitkälti paikallista toimintaa.

Antti Autio – STT