Raideammattilaiset epäilee valtion pimittävän tietoja VR:n pilkkomisesta – Demokraatti tavoitti Mika Lintilän kesken kesäkokouksen

Raideammattilaisten yhteisjärjestössä epäillään, että hallitus puskisi VR:n pilkkomista eteenpäin siitä huolimatta, että silläkin olisi kriittistä tietoa hankkeen järkevyydestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kertonut rautateiden matkustajaliikenteen avaamisesta kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä.

Bernerin mukaan muutos on valmisteltu huolellisesti ja siitä on tehty selvityksiä. Vaikutuksia on arvioitu.

Tulevaisuudessa VR:stä yhtiötettäisiin kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö. Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille.

Esimerkiksi Veturimiesten liitto on ilmoittanut, ettei nykyinen kalustomäärä riittäisi uudessa kilpailumallissa.

Viime viikolla veturimiehet järjestivät mielenilmauksen. Liitto ei hyväksy tapaa, jolla matkustajaliikenne ollaan kilpailuttamassa. Se katsoo, että siinä tärveltäisiin kansallisomaisuus. Liitto on myös huolissaan työpaikkojensa puolesta.

VR:n hallintoneuvostokin on vaatinut tarkennuksia yhtiön jakamissuunnitelmiin. Sen mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen yhtiö jakamalla ei muutu, vaikka eri tapoja toteuttaa päätös on.

”Muuten menee sumutuksen puolelle”.

Seitsemän kuljetusalan liittoa on kertonut olevansa valmiita päättämään toimista, joilla liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus saadaan luopumaan suunnitelmista pilkkoa VR. Berner ja kuljetusliittojen puheenjohtajat tapaavat keskiviikkona.

Tapaamiseen on menossa myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtaja Vesa Mauriala.

– Pääasia, joka Veturimiesten liitolla oli omassa mielenilmauksessaaan oli kritiikki perustettavaa kalustoyhtiötä vastaan eli sitä vastaan, että VR:n eli veronmaksajien kertaalleen maksama ja taseesta poistama kalusto olisi annettu vastikkeetta kilpailijoiden käyttöön ilman sijoittajariskiä tai vuokraa vastaan, Mauriala tulkitsee.

Raidepuolue-nettisivustolla Mauriala on esittänyt valtiolle vetoomuksen tuoda lisää faktaa kaavailujensa tueksi. Hän katsoo, että kaikkia tietoja ei ole tuotu julkiseen keskusteluun.

– Laskelmat, joihin talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökset perustuvat, olisi syytä julkaista. Vasta sitten voidaan arvioida, onko taustalla ns. kovaa faktaa vai ”tilaustutkimuksia”. Eli faktat pöytään LVM ja omistajaohjaus. Muuten menee sumutuksen puolelle, hän sanoo sivustolla.

”Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.”

Demokraatille Mauriala tarkentaa, mitä on hänen vaateensa taustalla.

– Minulla on se käsitys, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen olisivat olleet kielteisiä, Mauriala lataa.

Sen sijaan liikenneministeriön käyttämän selvityksen kanta olisi Maurialan mukaan myönteinen.

Hän pitää näkemyksiään sen verran valistuneina, että haluaa tulla asiassa nimellään julkisuuteen, jotta mahdollista lisätietoa tulisi julki. Maurialan mukaan omistajaohjausyksikön selvityksissä saisi siis tärkeitä faktoja myös siihen, miten VR selviää, jos se pilkotaan osiin.

– Kun olemme nyt vaatineet näitä selvityksiä julkisiksi, niin jos näin ei käy ja paljastuu, että selvityksiä on käytetty esimerkiksi valikoiden, niin silloin minun mielestä esimerkiksi maan seuraavalla hallituksella on halutessaan täysi mahdollisuus tehdä uudelleenarvio asiasta. Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.

Heliövaara: Selvitysten tulokset ”erittäin mielenkiintoisia”.

Kesken kokouksen pikaisesti puhelimeen tavoitettu valtion omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaara kommentoi tänään lyhyesti Demokraatille omistajaohjausyksikön selvityksiä.

Onko omistajaohjaus tehnyt selvityksiä nyt tästä nykykeskustelusta tai vähän aikaa sitten liittyen VR:n pilkkomiseen?

– Kyllähän meillä on tehty tietysti selvityksiä omistajan näkökulmasta.

Koska niitä on tehty?

– Niitä on tehty vuoden 2017 aikana ja toki me olemme selvittäneet sitä, miten tämä ajateltu kilpailun avaaminen vaikuttaa kokonaismarkkinaan ja erityisesti VR:n arvoon ja niin pois päin.

Millaisia tuloksia ne antavat?

– Erittäin mielenkiintoisia.

Saako niitä (papereita nähtäväksi)?

– Sanoisin näin, että se on viranomaispapereita tietysti ja täytyy olla erityiset syyt, ettei niitä anneta. Nyt se on tietenkin pitkälti ministeri Lintilän ratkaistavana varmaankin sitten, että miten niille käy.

Jos yhtään pystyy päättelemään sitä, että ne ovat mielenkiintoisia, se tarkoittaa sitä, että jos LVM:n tilaama selvitys suhtautuu positiivisesti pilkkomiseen niin nämä omistajaohjauksen tilaamat eivät suhtaudu. Ollaanko oikeilla jäljillä?

– Ei se ole noin suoraviivaista, koska – pilkkominen on ehkä huono sana – mutta sanotaan, että tämä kilpailun avaaminen, se voidaan tehdä kovin eri tavoin. Tietysti eri tavat ovat sitten tavallaan taloudellisilta seuraamuksiltaan erilaisia. Siinä mielessä ei voida noin sanoa, että ne suoranaisesti ovat. Näitä asioita on nyt arvioitu tässä.

Jos kysyy niin, että ovatko nämä selvitykset kielteisiä tai kriittisiä tavalle, jota on nyt Bernerin toimesta esitetty?

– En minä nyt ehkä ota siihen kantaa. Tämä on kuitenkin, tässä on paljon ihan hyvää tässä ajattelussa, että en lähde nyt sitä tässä spekuloimaan, koska ei voida sanoa yksi yhteen näistä asioista, eivät ne ole suoraan verrannollisia.

”On siellä kritiikkiä”.

Demokraatin keskustan kesäkokouksesta Savonlinnasta puhelimitse tavoittama elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että omistajaohjausyksikkö on tilannut selvityksen. Lintilä on omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Hän myös kommentoi arvioita, että omistajaohjausyksikön selvityksen kanta VR:n pilkkomiseen eroaisi liikenneministeriön selvittämästä.

– Kyllä minä olen nähnyt sen (omistajaohjausyksikön selvityksen). Se on oikeastaan aika laaja ja nimenomaan VR:n näkövinkkelistä tehty. Osaan he yhtyvät ja osaan he suhtautuvat kriittisemmin ja oikeastaan sen takia oli hyvä, että tässä on lähdetty siitä, että se kilpailutus avataan tässä Etelä-Suomen alueella. Sen jälkeen pystytään katsomaan niitä kokemuksia, mitä siitä tulee ja sen mukaan mahdollisesti sitten edelleen avata sitä kilpailua.

Lintilä ei osaa kesäkokouksen pyörteistä suoraan vastata kysymyksiin selvityksen tai selvitysten julkisuudesta. Hän arvioi, että ne ovat tehtyjen päätösten osalta julkisia.

– Siellähän on tietysti paljon liikesalaisuuksia, eihän ne niiden osalta tietenkään ole julkisia, Lintilä sanoo.

Pitääkö paikkaansa, että VR:n pilkkomiseen omistajaohjauksen selvitykset suhtautuisivat kielteisesti tai pääpuolisesti kielteisesti?

– En minä nyt tiedä kielteisesti. On siellä kritiikkiä ja osaltaan tulee ymmärrystä tai niihin nähdään syitä. Nyt pitää muistaa, että se on nimenomaan tehty VR:n näkövinkkelistä.

Lintilä ei kuitenkaan lonkalta muista tarkemmin, millaisia huomioita selvityksissä oli.

”Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa”.

Miksi näitä selvityksiä ei ole tuotu julkisuuteen?

– Kun ne eivät ole julkisia, koska ne ovat ihan sisäiseen työskentelyyn tehtyjä tai siis omistajaohjausyksikkö on tehnyt. Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa niiden tekemiseen ja tämä on ihan päätöksenteon tueksi. Sehän on ihan normaalia, että tällaisia selvityksiä tehdään.

Lintilä muistaa, että eräs arvostettu konsulttiyhtiö olisi tehnyt selvityksen. Sitä hän ei muista oliko hän jo silloin omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) siirsi omistajaohjausasiat hänelle viime keväänä.

– Minä luulen, että ne ovat teettäneet minun omistajaohjausajallani, mutta siihenhän ei ole tarvinnut minulta mitään kuittausta, vaan se on tehty ihan yksikön omana työnä.

Lintilän mukaan liikenneministeriön ja omistajaohjausyksikön selvityksissä on eroja tai painotuseroja.

– Mutta pitää tosiaan muistaa koko ajan, että se liikenneministeriön on tehty isosta, koko valtion kuvasta ja omistajaohjausyksikön teettämä lähti VR:n kuvasta, hän selvittää.

Tuetteko omistajaohjausyksikön selvityksen perusteellakin mallia, jonka Berner on tuonut julki?

– Se on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus ja sen mukaan mennään.

Lintilä ei suoraan myöskään muista, onko talouspoliittinen ministerivaliokunta käyttänyt omistajaohjausyksikön selvityksiä hyväkseen. Hän pyytää palaamaan eri kysymyksiin sen jälkeen, kun hänellä on asiaa koskevia papereita käsissään.

Kysymykseen VR:n yhtiöittämisen ja pilkkomisen ideologisuudeta Lintilä toteaa yhä, että omistajaohjauksen selvitys on tehty VR:n näkövinkkelistä.

– Totta kai VR:n arvohan tietyllä tavalla tipahtaa sillä kohtaa, kun tulee nämä erillisyhtiöt, mutta valtion kannaltahan se pysyy täsmälleen samana, koska ne erillisyhtiöthän ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ja kysehän onkin siitä, että miten saadaan uusia mahdollisuuksia sen jälkeen, Lintilä sanoo.

Demokraatti on tänään iltapäivällä pyytänyt valtion omistajaohjausyksiköltä sen tekemiä selvityksiä ja kysynyt myös ministeri Bernerin kommentit sähköpostitse asiaan.

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta