Raideammattilaiset epäilee valtion pimittävän tietoja VR:n pilkkomisesta – Demokraatti tavoitti Mika Lintilän kesken kesäkokouksen

Raideammattilaisten yhteisjärjestössä epäillään, että hallitus puskisi VR:n pilkkomista eteenpäin siitä huolimatta, että silläkin olisi kriittistä tietoa hankkeen järkevyydestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kertonut rautateiden matkustajaliikenteen avaamisesta kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä.

Bernerin mukaan muutos on valmisteltu huolellisesti ja siitä on tehty selvityksiä. Vaikutuksia on arvioitu.

Tulevaisuudessa VR:stä yhtiötettäisiin kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö. Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille.

Esimerkiksi Veturimiesten liitto on ilmoittanut, ettei nykyinen kalustomäärä riittäisi uudessa kilpailumallissa.

Viime viikolla veturimiehet järjestivät mielenilmauksen. Liitto ei hyväksy tapaa, jolla matkustajaliikenne ollaan kilpailuttamassa. Se katsoo, että siinä tärveltäisiin kansallisomaisuus. Liitto on myös huolissaan työpaikkojensa puolesta.

VR:n hallintoneuvostokin on vaatinut tarkennuksia yhtiön jakamissuunnitelmiin. Sen mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen yhtiö jakamalla ei muutu, vaikka eri tapoja toteuttaa päätös on.

”Muuten menee sumutuksen puolelle”.

Seitsemän kuljetusalan liittoa on kertonut olevansa valmiita päättämään toimista, joilla liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus saadaan luopumaan suunnitelmista pilkkoa VR. Berner ja kuljetusliittojen puheenjohtajat tapaavat keskiviikkona.

Tapaamiseen on menossa myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtaja Vesa Mauriala.

– Pääasia, joka Veturimiesten liitolla oli omassa mielenilmauksessaaan oli kritiikki perustettavaa kalustoyhtiötä vastaan eli sitä vastaan, että VR:n eli veronmaksajien kertaalleen maksama ja taseesta poistama kalusto olisi annettu vastikkeetta kilpailijoiden käyttöön ilman sijoittajariskiä tai vuokraa vastaan, Mauriala tulkitsee.

Raidepuolue-nettisivustolla Mauriala on esittänyt valtiolle vetoomuksen tuoda lisää faktaa kaavailujensa tueksi. Hän katsoo, että kaikkia tietoja ei ole tuotu julkiseen keskusteluun.

– Laskelmat, joihin talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökset perustuvat, olisi syytä julkaista. Vasta sitten voidaan arvioida, onko taustalla ns. kovaa faktaa vai ”tilaustutkimuksia”. Eli faktat pöytään LVM ja omistajaohjaus. Muuten menee sumutuksen puolelle, hän sanoo sivustolla.

”Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.”

Demokraatille Mauriala tarkentaa, mitä on hänen vaateensa taustalla.

– Minulla on se käsitys, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen olisivat olleet kielteisiä, Mauriala lataa.

Sen sijaan liikenneministeriön käyttämän selvityksen kanta olisi Maurialan mukaan myönteinen.

Hän pitää näkemyksiään sen verran valistuneina, että haluaa tulla asiassa nimellään julkisuuteen, jotta mahdollista lisätietoa tulisi julki. Maurialan mukaan omistajaohjausyksikön selvityksissä saisi siis tärkeitä faktoja myös siihen, miten VR selviää, jos se pilkotaan osiin.

– Kun olemme nyt vaatineet näitä selvityksiä julkisiksi, niin jos näin ei käy ja paljastuu, että selvityksiä on käytetty esimerkiksi valikoiden, niin silloin minun mielestä esimerkiksi maan seuraavalla hallituksella on halutessaan täysi mahdollisuus tehdä uudelleenarvio asiasta. Jos havaitaan, että tämä on puhtaasti ideologinen päätös, asia voidaan tutkia uudestaan.

Heliövaara: Selvitysten tulokset ”erittäin mielenkiintoisia”.

Kesken kokouksen pikaisesti puhelimeen tavoitettu valtion omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaara kommentoi tänään lyhyesti Demokraatille omistajaohjausyksikön selvityksiä.

Onko omistajaohjaus tehnyt selvityksiä nyt tästä nykykeskustelusta tai vähän aikaa sitten liittyen VR:n pilkkomiseen?

– Kyllähän meillä on tehty tietysti selvityksiä omistajan näkökulmasta.

Koska niitä on tehty?

– Niitä on tehty vuoden 2017 aikana ja toki me olemme selvittäneet sitä, miten tämä ajateltu kilpailun avaaminen vaikuttaa kokonaismarkkinaan ja erityisesti VR:n arvoon ja niin pois päin.

Millaisia tuloksia ne antavat?

– Erittäin mielenkiintoisia.

Saako niitä (papereita nähtäväksi)?

– Sanoisin näin, että se on viranomaispapereita tietysti ja täytyy olla erityiset syyt, ettei niitä anneta. Nyt se on tietenkin pitkälti ministeri Lintilän ratkaistavana varmaankin sitten, että miten niille käy.

Jos yhtään pystyy päättelemään sitä, että ne ovat mielenkiintoisia, se tarkoittaa sitä, että jos LVM:n tilaama selvitys suhtautuu positiivisesti pilkkomiseen niin nämä omistajaohjauksen tilaamat eivät suhtaudu. Ollaanko oikeilla jäljillä?

– Ei se ole noin suoraviivaista, koska – pilkkominen on ehkä huono sana – mutta sanotaan, että tämä kilpailun avaaminen, se voidaan tehdä kovin eri tavoin. Tietysti eri tavat ovat sitten tavallaan taloudellisilta seuraamuksiltaan erilaisia. Siinä mielessä ei voida noin sanoa, että ne suoranaisesti ovat. Näitä asioita on nyt arvioitu tässä.

Jos kysyy niin, että ovatko nämä selvitykset kielteisiä tai kriittisiä tavalle, jota on nyt Bernerin toimesta esitetty?

– En minä nyt ehkä ota siihen kantaa. Tämä on kuitenkin, tässä on paljon ihan hyvää tässä ajattelussa, että en lähde nyt sitä tässä spekuloimaan, koska ei voida sanoa yksi yhteen näistä asioista, eivät ne ole suoraan verrannollisia.

”On siellä kritiikkiä”.

Demokraatin keskustan kesäkokouksesta Savonlinnasta puhelimitse tavoittama elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että omistajaohjausyksikkö on tilannut selvityksen. Lintilä on omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Hän myös kommentoi arvioita, että omistajaohjausyksikön selvityksen kanta VR:n pilkkomiseen eroaisi liikenneministeriön selvittämästä.

– Kyllä minä olen nähnyt sen (omistajaohjausyksikön selvityksen). Se on oikeastaan aika laaja ja nimenomaan VR:n näkövinkkelistä tehty. Osaan he yhtyvät ja osaan he suhtautuvat kriittisemmin ja oikeastaan sen takia oli hyvä, että tässä on lähdetty siitä, että se kilpailutus avataan tässä Etelä-Suomen alueella. Sen jälkeen pystytään katsomaan niitä kokemuksia, mitä siitä tulee ja sen mukaan mahdollisesti sitten edelleen avata sitä kilpailua.

Lintilä ei osaa kesäkokouksen pyörteistä suoraan vastata kysymyksiin selvityksen tai selvitysten julkisuudesta. Hän arvioi, että ne ovat tehtyjen päätösten osalta julkisia.

– Siellähän on tietysti paljon liikesalaisuuksia, eihän ne niiden osalta tietenkään ole julkisia, Lintilä sanoo.

Pitääkö paikkaansa, että VR:n pilkkomiseen omistajaohjauksen selvitykset suhtautuisivat kielteisesti tai pääpuolisesti kielteisesti?

– En minä nyt tiedä kielteisesti. On siellä kritiikkiä ja osaltaan tulee ymmärrystä tai niihin nähdään syitä. Nyt pitää muistaa, että se on nimenomaan tehty VR:n näkövinkkelistä.

Lintilä ei kuitenkaan lonkalta muista tarkemmin, millaisia huomioita selvityksissä oli.

”Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa”.

Miksi näitä selvityksiä ei ole tuotu julkisuuteen?

– Kun ne eivät ole julkisia, koska ne ovat ihan sisäiseen työskentelyyn tehtyjä tai siis omistajaohjausyksikkö on tehnyt. Siinä ei ole ollut ministerillä osuutta eikä arpaa niiden tekemiseen ja tämä on ihan päätöksenteon tueksi. Sehän on ihan normaalia, että tällaisia selvityksiä tehdään.

Lintilä muistaa, että eräs arvostettu konsulttiyhtiö olisi tehnyt selvityksen. Sitä hän ei muista oliko hän jo silloin omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) siirsi omistajaohjausasiat hänelle viime keväänä.

– Minä luulen, että ne ovat teettäneet minun omistajaohjausajallani, mutta siihenhän ei ole tarvinnut minulta mitään kuittausta, vaan se on tehty ihan yksikön omana työnä.

Lintilän mukaan liikenneministeriön ja omistajaohjausyksikön selvityksissä on eroja tai painotuseroja.

– Mutta pitää tosiaan muistaa koko ajan, että se liikenneministeriön on tehty isosta, koko valtion kuvasta ja omistajaohjausyksikön teettämä lähti VR:n kuvasta, hän selvittää.

Tuetteko omistajaohjausyksikön selvityksen perusteellakin mallia, jonka Berner on tuonut julki?

– Se on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus ja sen mukaan mennään.

Lintilä ei suoraan myöskään muista, onko talouspoliittinen ministerivaliokunta käyttänyt omistajaohjausyksikön selvityksiä hyväkseen. Hän pyytää palaamaan eri kysymyksiin sen jälkeen, kun hänellä on asiaa koskevia papereita käsissään.

Kysymykseen VR:n yhtiöittämisen ja pilkkomisen ideologisuudeta Lintilä toteaa yhä, että omistajaohjauksen selvitys on tehty VR:n näkövinkkelistä.

– Totta kai VR:n arvohan tietyllä tavalla tipahtaa sillä kohtaa, kun tulee nämä erillisyhtiöt, mutta valtion kannaltahan se pysyy täsmälleen samana, koska ne erillisyhtiöthän ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ja kysehän onkin siitä, että miten saadaan uusia mahdollisuuksia sen jälkeen, Lintilä sanoo.

Demokraatti on tänään iltapäivällä pyytänyt valtion omistajaohjausyksiköltä sen tekemiä selvityksiä ja kysynyt myös ministeri Bernerin kommentit sähköpostitse asiaan.

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta

”Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi” – Sipilä saa sd-kolmikolta kaipaamaansa konkretiaa EU-pöytiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä peräänkuulutti oppositiolta pääministerin ilmoituksen yhteydessä eduskunnassa konkreettisia ajatuksia Suomen EU-linjan kehittämiseen.

– Valitettavasti yhden minuutin puheenvuorossa ei kaikkea evästystä ennätä antaa. Niinpä kirjaamme tähän ylös sellaisia konkreettisia sosiaalisemman Euroopan tavoitteita, joihin hallituksen olisi hyvä pikimmiten tarttua, toteavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen yhteisessä kirjeessä, joka on on välitetty pääministeri Sipilälle tänään perjantaina.

– Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi. Oikeilla eväillä ja aktiivisuudella Suomi voi olla yksi EU:ta uudistavista voimista, he painottavat.

Antti Rinne. (Kuva: Lehtikuva)

Sd-kolmikko toivoo, että pääministeri ottaa nämä kymmenen tavoitetta mukaansa neuvottelupöytiin ja keskittyy rakentamaan Suomesta sellaista toimijaa, joka haluaa kehittää EU:ta tasapainoisesti arvoyhteisönä, sosiaalisena yhteisönä, taloudellisena yhteisönä sekä turvallisuusyhteisönä.

EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä on heidän mukaansa tehtävä selkeä työnjako siitä, mitkä kuuluvat kansallisvaltioiden tasolla toteutettaviin asioihin ja mitkä asiat toteutetaan koko unionin alueella. Esimerkiksi erot sosiaaliturvan perusteiden painotuksissa voivat erota jäsenmaittain merkittävästi.

Rinne, Tuppurainen ja Ihalainen tarjoavat Sipilälle 10 evästä EU-pöytiin.

  1. Palkka- ja siihen liittyvät sopimusratkaisut kuuluvat järjestöjen sopimusautonomian piiriin. Olennaista on huolehtia, että järjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeudet turvataan ja vahvistetaan EU:n alueella.
  2. Kansalliset rajat ylittävien konsernien työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää.
  3. Nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen on lisättävä voimavaroja. Tähän työhön on jo olemassa valmis työkalu: eurooppalainen nuorisotakuu, jossa Suomi on toiminut innoittajana.
  4. Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien asemaa on parannettava. Yksi askel voisi olla komission esittämä työsuhteen todentamisdirektiivi. Nollatuntisopimuksille on kyettävä luomaan pelisäännöt.
  5. Työ- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita voidaan tehostaa EU-tasolla lisäämällä taloudellisen ohjausjakson seurantatavoitteisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit.
  6. Toimitaan aloitteellisesti uuden EU –tason työsuojelustrategian ja ohjelman aikaansaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia puitesopimuksen.
  7. Parannetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä vaikuttavuutta ja valvontaa.
  8. Toimitaan aloitteellisesti EU -tasoisten pelisääntöjen rakentamiseksi työntekijöiden osaamisen ja muutosturvan parantamiseksi. Suomen muutosturvamalli on hyvä innovaatio näihin keskusteluihin.
  9. EU -rahastoja on kohdennettava tarkemmin sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edellytyksiin.
  10. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi Suomen tulee aloitteellinen EU:ssa mukaan lukien perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulisi olla EU-tasoa koskeva uudistus.

Lauri Ihalainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Antti Rinteen, Lauri Ihalaisen ja Tytti Tuppuraisen mukaan nyt on juuri oikea aika hallituksen laatia laajalla yhteistyöllä erillinen tilannearvio ja tavoitteet siitä, miten 100-vuotias Suomi vientivetoisena ja suhdannevaiheluihin herkästi reagoivana maana varautuu kansallisesti tulevaisuuden Emu-aikaan.