Pääministerin ilmoitus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta on tänään eduskunnan käsittelyssä. Suunnitelma on jatkoa viime hallituskaudella parlamentaarisesti käynnistetylle Suomen TKI-politiikan suunnanmuutokselle.

Parlamentaarisia TKI-työryhmiä viime hallituskaudella johtanut Matias Mäkynen pitää tärkeänä, että Orpon hallitus pitää kiinni yhteisestä sitoumuksesta nostaa julkista T&K-rahoitusta.

– Orpon hallitus ansaitsee kiitoksen, että se on leikkausten keskellä pitänyt kiinni T&K-rahoituksen lisäämisestä eikä ole lähtenyt puuttumaan viime kaudella säädettyyn T&K-rahoituslakiin. Tämä on vähimmäisvaatimus parlamentaarisen sovun ylläpitämiselle, Mäkynen sanoo tiedotteessa.

MÄKYNEN toteaa, ettei pääministerin ilmoitus anna eduskunnalle mahdollisuutta vaikuttaa suunnitelman sisältöön, vaan kyse on vain jälkikäteisestä suunnitelman tiedoksi saattamisesta.

– Sisällöltään suunnitelma noudattaa monilta osin viime kauden parlamentaarisesti valmisteltuja periaatteita. Useiden TKI-toimijoiden rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Suunnitelma on silti liian epätasapainoinen ja parlamentaarisen sovun vastainen siinä, miten yksipuolisesti hallitus suuntaa T&K-rahoitusta.

Mäkynen nostaa esiin, että rahoitusta lisätään erittäin voimakkaasti Business Finlandin suoriin T&K-yritystukiin, mutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ei suunnata rahaa lainkaan suunnitelmassa tai hallituksen budjettipäätöksissä. Yliopistojen tutkimusrahoitus näyttää jopa kääntyvän laskuun vaalikauden lopulla, hän huomauttaa.

– Tämä on räikeä puute parlamentaarisen sovun toimeenpanossa ja tässä muodossa sopua ei viime kaudella olisi syntynyt.

Mäkynen muistuttaa, että asiantuntijoiden mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksesta saadaan hyötyä julkiseen talouteen vahvistuneen tuottavuuskehityksen ja talouskasvun kautta vain, jos osaajien riittävyydestä huolehditaan. Koulutus- ja osaajapolitiikka ei kuulu TKI-politiikan tai T&K-rahoituksen alaan, mutta on elintärkeä edellytys sen onnistumiselle, hän sanoo.

– Hallituksella ei ole suunnitelmaa Suomen koulutustason nostamiseksi ja sen maahanmuuttopolitiikka on romahduttanut vuodessa Suomen houkuttelevuuden kansainvälisten osaajien silmissä. Tämä on suuri uhka myös TKI-politiikan onnistumiselle.

Mäkysen mielestä hallituksen pitäisi käynnistää koulutustason nostamista varten uusi parlamentaarinen työryhmä, jolla luotaisiin vaalikaudet ylittävä suunnitelma, joka turvaisi osaajien riittävyyden.

– Jos osaajia ei ole, kasvava T&K-rahoitus menee tutkimushenkilökunnasta kilpailuun ja kulujen nousuun, Mäkynen summaa.