Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) kommentoi STT:lle, ettei hän ole aikatauluttanut maanantaille uutta kokousta.

Rajalaki oli esillä myös puhemiesneuvoston kokouksessa ennen klo 12 alkanutta täysistuntoa. SDP on vaatinut rajalakiin muutoksia, jotka eivät ole hallituspuolueille käyneet. SDP myös edellyttää, että perustuslakivaliokunta tarkastaa muutokset jälkikäteen. Muun muassa tästä keskustellaan pääministeri Orpon johdolla. Perustuslakivaliokunnan niin kutsuttu b-lausunto viivästyttäisi jo pahasti viivästyneen lakiesityksen käsittelyä entisestään.

Kiistanalainen lakiesitys vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Läpimeno on kiinni oppositiopuolue SDP:n edustajista.

-  Keskeistä on, että asettamamme tavoitteet ja ehdot lakiesityksen parantamisesta täyttyvät, mutta vielä sellaista ei ole olemassa. Nyt hallintovaliokunta jatkaa työtään ja ryhmämme jää odottamaan, onko mahdollista saavuttaa sopua. Vielä sellaista ei ole, Lindtman sanoi STT:lle ryhmäkokouksen päätyttyä.

LAKIESITYS on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. SDP haluaa esitykseen tasapainoa turvallisuuden ja toisaalta Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi kokonaisuuden olevan vaikea. Hänen mukaansa siihen liittyy yhtäältä rajan turvallisuus ja toisaalta Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

-  Miten voidaan varmistaa, että tehtävät korjaukset kaikilla tavoin tavoittavat lain tarkoituksen, ja toisaalta, miten voidaan varmistaa, että minimoidaan aidosti rikkomuksia ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa. Nyt Suomen itäraja on ollut pitkään kiinni henkilöliikenteeltä.