Mies vapautettiin perjantaina korkeimman oikeuden (KKO) päätettyä, ettei Suomi voi luovuttaa häntä Ukrainaan oikeudenkäyntiä varten maan heikkojen vankilaolojen vuoksi. Rajavartiolaitos otti kuitenkin hänet saman tien uudestaan säilöön ulkomaalaislain nojalla.

Ulkomaalaislain mukaan säilöönoton jatkamista on käsiteltävä käräjäoikeudessa neljän päivän kuluessa säilöön ottamisesta. Hirvi ei kertonut tarkemmin, millä perusteella säilöönoton jatkamista vaaditaan.

-  En ota vaatimuksen sisältöön kantaa sen enempää kuin mitä on jo perjantaina todettu, että (mies otettiin säilöön) ulkomaalaisen maassaolon edellytysten selvittämiseksi. Itse hakemus tulee olemaan salassa pidettävä, Hirvi sanoi.

-  Pidän tällä hetkellä vähän vaitonaista linjaa, vähän radiohiljaisuutta, ettei kukaan ala turhaan innostumaan mistään, Lampela sanoi ainoastaan.

Torden, 36, oli ennen KKO:n perjantaista päätöstä ollut heinäkuusta asti säilöön otettuna odottamassa Ukrainan luovutuspyynnön käsittelyä. Säilöönoton jatkamisvaatimuksesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

SUOMI ei luovuta Tordenia Ukrainalle, mutta on mahdollista, että Suomi käynnistää oman esitutkinnan Tordenia koskevista rikosepäilyistä.

Tordenin tapauksessa on kyse ulkomailla tehdyistä epäillyistä terrorismirikoksista, jolloin toimivalta esitutkinnan käynnistämisessä on valtakunnansyyttäjällä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoi STT:lle maanantaina, että asia on selvittelyssä, mutta siitä ei ole vielä uutta kerrottavaa.

Torden on kiistänyt rikosepäilyt.

Torden on Jan Petrovski -nimellä EU:n pakotelistalla. Perustelujen mukaan hän on venäläisen Rusitsh-sotilasryhmän perustajajäsen ja yksi sen komentajista. Ryhmän on katsottu toimineen Ukrainassa palkkasotilasyhtiö Wagnerin yhteydessä.

Petrovski sai aikanaan oleskeluluvan Suomeen Torden-nimellä ja vaimonsa opiskelupaikan perusteella. Torden jäi kuitenkin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime heinäkuussa yrittäessään nousta Nizzaan lähtevään lentokoneeseen.

Torden on yhä EU:n pakotteiden piirissä KKO:n päätöksestä huolimatta. Tämä tarkoittaa, että häneen kohdistuvat samat maahantuloa ja varallisuutta koskevat rajoitukset kuin muitakin pakotelistattuja EU:n alueella.

KKO:N mukaan Tordenin luovutus Ukrainaan voisi johtaa uhkaan, että häntä kohdeltaisiin ihmisarvoa loukkaavalla tavalla.

KKO perusteli näkemystään muun muassa sillä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa Ukrainan vankilaolosuhteiden ei ole katsottu täyttäneen inhimillisen kohtelun vaatimuksia. KKO:n mukaan myös Ruotsin korkein oikeus päätyi lokakuussa samaan lopputulemaan. Ruotsin ratkaisussa viitattiin raportteihin, joiden mukaan Ukrainan vankilaolot ovat sodan aikana heikentyneet entisestään.

Laissa rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta sanotaan, että Suomi ei voi luovuttaa ihmistä, jos korkeimman oikeuden mukaan luovuttamiselle on este.

Maria Rosvall / STT

Uutista täydennetty kauttaltaan klo 12 ja klo 13.04 epäillyn avustajan kommentilla.