Muun muassa Helsingin Sanomat on kertonut, että hallitus kaavailee vähentävänsä asuntorakentamisen tukea ensi viikon budjettiriihessä karsimalla niin sanottuja ara-lainoja. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johdolla valmisteltu ministeriön budjettiesitys pudottaisi korkotukilainavaltuuden nykyisestä 1,75 miljardista eurosta miljardiin euroon. Rakennusteollisuus vastustaa esitystä.

– Valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvia vähennyksiä olisi vahingollista tehdä nyt, kun asuntorakentaminen on lamaantunut historiallisen alhaiselle tasolle. Hallituksen on budjettiriihessä huolehdittava sopeutusten rinnalla myös kasvun luomisesta ja käytettävä keinoja asuntotuotannon ja korjausrakentamisen nostamiseksi suhdannesuosta, toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo Rakennusteollisuuden tiedotteessa.

Rakennusalan suhdanne on jatkunut tänä vuonna poikkeuksellisen heikkona. Asuntotuotanto on romahtanut RT:n mukaan tasolle, joka jää kauas kaupungistumisen ja väestökehityksen tarpeista. Vuosina 2023 ja 2024 uusia asuntoja aloitettiin vain noin 18 000 vuodessa, ja myös vuonna 2025 määrä on jäämässä alle 20 000:een. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin VTT:n arvioima tarve, joka on 31 000-36 000 asuntoa vuodessa. Myös korjausrakentaminen on supistunut jo yli kahden vuoden ajan.

VALTION tukema asuntotuotanto on saanut aiempaa keskeisemmän roolin nykyisessä suhdanteessa, jossa vapaarahoitteista rakentamista toteutuu huomattavan vähän. Valtio on reagoinut tilanteeseen nostamalla Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken korkotukilainavaltuuksia vuosille 2024 ja 2025. Tuettu asuntotuotanto tukee rakentamishankkeiden käynnistymistä erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa edistäen samalla tasapainoista asuntotarjontaa.

Nykyisessä markkinatilanteessa valtion korkotukivaltuuden pitäminen riittävän korkealla tasolla on Rakennusteollisuuden mukaan keskeistä, jotta asuinrakentaminen ei supistu entisestään. Vaikka vapaarahoitteisessa tuotannossa on nyt nähtävissä hyvin varovaista elpymistä, se ei riitä paikkaaman tuetun tuotannon vähenemistä.

Budjettiesityksen mukainen pudotus 1 miljardiin euroon olisi Rakennusteollisuuden mukaan tilanteeseen nähden liian suuri ja johtaisi asuntotuotantomäärän laskemiseen, arviolta noin 3 700 asunnolla vuonna 2026. Lisäksi korkotukilainojen ehtoja pitäisi viipymättä korjata paremmin valitsevassa suhdannetilanteessa toimiviksi.

KORKOTUKIVALTUUS ei koidu suoraan valtion maksettavaksi, vaan kustannuksia syntyy silloin, jos korkoja tulee maksuun korkotukisopimuksen perusteella. Samoin on hyvä muistaa, että asuntorakentaminen on hyvin vero- ja työintensiivistä ja sen välilliset vaikutukset muiden toimialojen kuten kaupan alan kasvuun ovat merkittävät. Rakentamisen historiallisen heikon suhdannetilanteen jatkuminen tulee Rakennusteollisuuden mukaan valtiolle tässä tilanteessa varmasti kalliimmaksi kuin korkotukivaltuuden säilyttäminen nykytasolla. Alan työvoimasta on jo poistunut yli 30 000 henkilöä.

Asuntorakentamisen rinnalla myös korjausrakentaminen tarvitsee vauhdittavia toimia. Rakennusteollisuus esittää määräaikaista 10 prosentin investointiavustusta, joka kannustaisi taloyhtiöitä, kuntia ja muita kiinteistönomistajia käynnistämään jo suunniteltuja korjaushankkeita.

Esimerkiksi 100 miljoonan euron avustus käynnistäisi arviolta miljardin euron edestä investointeja, lisäisi Rakennusteollisuuden mukaan työtä 14 000 henkilötyövuodella ja palauttaisi valtiolle yli 400 miljoonaa euroa veroina ja veroluonteisina maksuina. Avustus hillitsisi korjausvelan kasvua, vauhdittaisi energiatehokkuutta ja tukisi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille korjausrakentaminen on keskeinen toimialue.