Iltapäivällä maan sisäministeriö arvioi protestien sujuneen odotettua rauhallisemmin. Ministeriön arvion mukaan 600  000-900  000 ihmisen odotettiin voivan ottaa osaa mielenosoituksiin eri puolilla maata. Ammattiyhdistysliikkeen mukaan protestoijia oli iltaan mennessä jo yli miljoona.

Levottomuuksiin oli varauduttu yli 80  000 poliisin voimin. Pariisissa poliisi kehotti keskustan kauppoja pitämään ovensa suljettuina mielenosoittajien joukossa mahdollisesti liikkuvien ryöstelijöiden ja mellakoitsijoiden varalta.

Yhteydenotoiltakaan ei vältytty, ja iltapäivällä noin sata ihmistä oli otettu protestien yhteydessä kiinni. Pariisissa ja Marseillessa poliisi muun muassa käytti kyynelkaasua hajottaakseen liian varhain aloitettuja mielenosoituksia. Satunnaisesta väkivallasta raportoitiin sekä poliisin että mielenosoittajien puolelta.

Torstain mielenilmauksista odotettiin suurimpia ammattiyhdistysjohtoisia protesteja sitten vuoden 2023, jolloin muun muassa eläkeiän nosto kirvoitti kuukausien mittaisen protestiaallon.

Ranskan uusi pääministeri Sebastien Lecornu lupasi viime viikolla virkaanastujaisissaan täydellistä irtiottoa menneestä. Lecornu nousi pääministeriksi Francois Bayroun tilalle, kun Bayroun johtama vähemmistöhallitus kaatui.

Maanlaajuisten protestien taustalla on Bayroun säästöehdotus, vaikka Lecornu onkin jo lupaillut peruuttaa epäsuositut suunnitelmat kahden vapaapäivän muuttamisesta työpäiviksi.

Mielenosoittajat ilmaisivat myös yleistä tyytymättömyyttään presidentti Emmanuel Macronia kohtaan, jonka kannatus on ennätyksellisen matalalla. Macronin virkakautta on jäljellä alle kaksi vuotta.