Mediatietojen mukaan vaalit ovat saaneet myös ulkomailla asuvat ranskalaiset liikkeelle sankoin joukoin. Pitkistä jonoista on kerrottu Ranskan suurlähetystöissä muun muassa Lontoossa, Montrealissa ja Tel Avivissa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä, perjantaina julkaistuissa kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron noin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.
Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Tasavaltalaisten ehdokas Fillon mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon on sen sijaan kannatuskyselyissä pudonnut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.
Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Ranskaa piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin.

Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa, minkä jälkeen poikkeustila otettiin käyttöön. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.
Vaaleja varjostaa myös Pariisissa torstaina tapahtunut poliisin ampuminen. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Poliisi ampui hänet.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Ranskan presidentin paikkaa tavoittelee yhteensä yksitoista ehdokasta, mutta käytännössä vain kärkinelikkoon kuuluvilla on mahdollisuus ponnistaa jatkoon. Ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta etenee kahden viikon päästä järjestettävälle toiselle kierrokselle.

– oikeustieteellisen koulutuksen saanut Le Pen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2004.
– nousi Kansallisen rintaman johtoon 2011.
– kahdesti eronnut, kolme lasta.
– haluaa kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä ja karkottaa laittomasti maassa olevat. Puhunut Ranskan islamilaistumista sekä EU:n Venäjä-pakotteita vastaan.
– odotetaan saavan ensimmäisellä kierroksella joko eniten tai toiseksi eniten ääniä.

– investointipankkiiri, joka nousi vuonna 2014 presidentti Francois Hollanden neuvonantajasta talousministeriksi ja ajoi muun muassa läpi kauppojen sunnuntaiaukiolon.
– erosi hallituksesta 2016 perustettuaan oman keskustalaisen En Marche (Liikkeelle) -liikkeen. Macron ei ole koskaan aiemmin ollut ehdolla vaaleissa.
– naimisissa 20 vuotta itseään vanhemman, entisen opettajansa Brigitte Trogneux’n kanssa.
– haluaa muun muassa siirtymistä hiilestä uusiutuvaan energiaan ja yritysverotuksen selkeää alentamista.
– on johtanut viimeisimpiä kannatuskyselyitä. Jos Le Pen ja Macron ovat vastakkain toisella kierroksella, Macronin odotetaan voittavan.

– ex-pääministeri ja arvokonservatiivi peittosi yllättäen tasavaltalaiset-puolueen esivaalissa ex-presidentti Nicolas Sarkozyn ja ex-ulkoministeri Alain Juppen.
– kampanjaa ovat leimanneet epäilyt, joiden mukaan Fillon olisi maksanut puolisolleen ja lapsilleen perusteettomia avustajapalkkioita julkisista varoista.
– naimisissa walesilaisen Penelope Clarken kanssa, viisi lasta.
– haluaa karsia 500 000 julkisen sektorin virkaa ja lakkauttaa 35-tuntisen työviikon sekä luopua EU:n Venäjä-pakotteista.
– oli vielä vuoden alussa selvä kärkiehdokas, mutta kampanjaa ympäröineet kohut ovat pudottaneet kannatusta.

– opiskelija-aikojen trotskilaisaktivisti ja pitkän linjan vasemmistopoliitikko on ollut vuodesta 2009 saakka europarlamentaarikko, vastustaa nykyistä EU:ta.
– kampanjoi puolueisiin sitoutumattoman La France Insoumis (Alistumaton Ranska) -liikkeen ehdokkaana.
– syntynyt Marokossa, eronnut, yksi lapsi.
– haluaa muuttaa nykyisen presidenttivaltaisen järjestelmän, kasvattaa rajusti julkisia menoja, Ranskan pois Natosta ja 90 prosentin veron yli 400 000 euron vuosituloille.
– menestyi hyvin vaaliväittelyissä ja on kohentanut kannatustaan viime viikkoina.

Lähteinä myös: BBC, Guardian, New York Times
STT-AFP, Pariisi

Juttua on päivitetty kauttaaltaan. Viimeisimmäksi äänestysvilkkauden osalta. Myös kuva on vaihdettu tuoreempaan.