Matala työllistyminen hidastaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista. Kun Eurostatin työvoimatilastojen mukaan vuonna 2020 suomalaisnaisten työllisyysaste oli reilut 70 prosenttia, se oli kolmansista maista Suomeen muuttaneiden naisten kohdalla yli 40 prosenttia. Eurostatin luvussa eivät ole mukana maassa pitempään oleskelleet maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden.

Haaste päästä suomalaisille työmarkkinoille koskee niin korkeasti koulutettuja kuin heikon koulutuksenkin saaneita maahanmuuttajanaisia.

Naisten matalaa työllistymisastetta ja hidasta työllistymiskehitystä selittävät muun muassa maahanmuuton syyt, kulttuuriset tekijät ja sukupuolittuneet työmarkkinat. Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin maahanmuuttajataustaisilla miehillä.

KOLMANSISTA maista Suomeen saapuneilla naisilla yleisin maahanmuuton syy on perhe, jolloin perheen perustamiseen ja lastenhoitoon liittyvät velvoitteet ajoittuvat juuri kotoutumisen alkuvuosiin. Siksi he eivät suuntaa heti työmarkkinoille.

EMN-tutkimuksen Suomen kansallisessa raportissa todetaankin, että varhainen kontakti työmarkkinoille olisi tärkeää, mutta että nykyinen kotoutumismalli ei tätä tue. Kotoutumislakia ollaan parhaillaan uudistamassa.

Maahanmuuttajanaisten työllistymisen esteet liittyvät korkeisiin kielitaitovaatimuksiin niillä aloilla, joilla naiset yleisimmin työskentelevät eli sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, asiakaspalvelutehtävissä tai opettajina.

Myös asenteet vaikeuttavat työllistymistä.