Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus on heikentynyt erityisesti metsien hakkuiden ja raivauksen vuoksi.

Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi.

– Luonto on keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Ehkä siksi olemme eläneet harhaluulossa, että Suomessa ympäristö on hyvässä kunnossa. Emme kuitenkaan ole mikään luonnonsuojelun suurvalta. Esimerkiksi suojelupinta-alalla mitattuna jäämme noin puoleen EU:n keskiarvosta, sanoo raportin kirjoittanut filosofian tohtori Janne M. Korhonen säätiön tiedotteessa.

KORHONEN huomauttaa, että Orpon hallitus on laskenut jo valmiiksi riittämätöntä luonnonsuojelun rahoitusta noin kolmanneksella.

– Vuoden 2025 budjetissa luonnonsuojelun määrärahat ovat vajaat 140 miljoonaa euroa. Summan voisi kolminkertaistaa ensi hallituskaudella, ja sen jälkeen kasvattaa rahoitusta kohti suojelutavoitteiden vaatimaa tasoa.

Raportti esittää myös keinoja, joilla tuleva hallitus voi pyrkiä kohti suojelutavoitteita. Korhosen mukaan sitovista tavoitteista muun muassa suojelupinta-alan ja ennallistamisen lisäämiseksi tulisi sopia uudessa luontolaissa.

Raportissa ehdotetaan esimerkiksi kestävän kehityksen kiinteistöveroa, jolloin ympäristölle kestävä maankäyttö tarkoittaisi maanomistajalle alempaa tai jopa negatiivista veroa.

– Suomen luonnonsuojelu kaipaa ryhtiliikettä, ja raportti tarjoaa siihen eväät. Se kannattaa myös taloudellisesti, sillä uusimpien arvioiden mukaan esimerkiksi metsien hiilinielun romahdus voi tuoda Suomelle EU:lta miljardilaskun lähivuosina, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen säätiön tiedotteessa.

Ronkainen aloitti säätiön uutena oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana syyskuussa.