EU-lainsäädäntö sallii monopolin, jos se auttaa ehkäisemään rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Tuottojen käyttö yleishyödyllisiin tarkoituksiin ei riitä, vaan lisäksi valvonnan on oltava tehokasta.

Raportin mukaan rahapelijärjestelmän sääntely ei täytä tehokkaan valvonnan vaatimuksia. Siitä vastaavat tahot tekevät muun muassa päällekkäistä työtä.

Ongelmallista on myös se, että tuottojen edunsaajat osallistuvat pelaamisen sääntelyyn ja ovat mukana, kun rahapelipoliittisista linjauksista päätetään. Tilanne voi kannustaa heitä ylläpitämään tuottojen määriä ongelmapelaamiseen puuttumisen sijaan.

– Ongelmallisen pelaamisen määrään vaikuttaa enemmän se, miten rahapelaamista säännellään kuin se, miten rahapelaaminen on järjestetty. Nykyistä rahapelisääntelyä onkin ensin keskitettävä ja tehostettava. Vasta sen jälkeen voidaan harkita, onko järjestelmää tarvetta muuttaa, kertoo viraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas tiedotteessa.

Kaikkia rahapelejä koskeva monopoli on Suomen lisäksi käytössä Euroopan sisällä vain Norjassa. Lähes kaikissa EU-maissa on kuitenkin käytössä joko linsenssijärjestelmä tai sen ja monopolijärjestelmän yhdistelmä.

Suomessa pelataan rahapelejä vuodessa henkeä kohti noin 320 eurolla, eniten Euroopassa. Eniten rahaa suomalaiset syytävät raha-automaattipeleihin. Raha-automaattipelit voidaan luokitella haitallisimpien rahapelien joukkoon. Riski peliriippuvuuteen ja ongelmapelaamiseen on niiden kohdalla erityisen suuri.

Virasto ehdottaa, että rahapelien haitoista ja ongelmapelaamisen riskistä viestittäisiin kuluttajille selvemmin.

Raportti on ensimmäinen osa viraston laajempaa rahapelaamishanketta. Hankkeen tiimoilta julkaistaan syksyn aikana muitakin raportteja ja loppuraportti ensi vuoden alussa.