Mielipiteet
16.10.2020 08:59 ・ Päivitetty: 16.10.2020 08:59
Ratkaisukeskeisyys ohjenuoraksi huumeongelmaan
Demarinuoret nostivat puoluekokouksessa esille sinällään tärkeän teeman. He tekivät aloitteen kannabiksen rangaistavuuden poistamisesta. Esitys ei mennyt läpi, mutta siitä käytiin varmasti hyvää keskustelua, joka toivottavasti antaa pohjan tuleville päätöksille.
Yksi suurimmista haasteista tämän asian ympärillä on tabu käsitellä koko asiaa. Kun keskustelun ottaa esille syntyy vaivautunut hiljaisuus, tai syyttävä sormi osoittaa keskustelun aloittajaa ja samalla kuuluu kysymys: oletko sitä mieltä, että huumeet tulisi laillistaa? No en ole, mutta haluan, että asiasta käydään laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua, sekä vaivaudutaan pohtimaan ongelmaa sen eri näkökulmista.
Maailmanlaajuisesti huumeongelma on erittäin vakava. Huumekartellit ovat järjestäytyneen rikollisuuden yksi ilmenemismuoto. Eri maissa keinot sen hoitamiseen ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia. Yhdysvalloissa, eri osavaltioissa on erilainen käytäntö. Joissain on päädytty mietojen huumeiden laillistamiseen, koska sota rikollisjärjestöjä vastaan on todettu hävityksi ja laillistamisen myötä halutaan lisätä yhteiskunnan kontrollia. Tosin, kun Yhdysvalloista on kyse, myös taloudelliset näkökulmat ovat vahvasti esillä, koska laillistamisen myötä se on saatu verotuksen piiriin. Oma lukunsa on maat, joissa huumeiden käytön yksi rangaistusmuoto on kuolemanrangaistus (Lähi-itä ja Aasian maat). Meillä Pohjoismaissa on vallallaan konsensus. Toisella kädellä kuritetaan ja toisella hoidetaan.
Tupakka ja alkoholi ovat Suomessa laillisia valtapäihteitä, joita meistä lähes jokainen on kokeillut. Nuorten osuus näistä on nykyisin onneksemme vähentynyt, mutta muiden huumeiden käyttö sen sijaan on lisääntynyt merkittävästi, varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Laittomia aineita on saatavilla kaikkialla ja nuoret tietävät mistä niitä saa ja keneltä niitä kysyä. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan päättäjät pysyvät kartalla, missä mennään. Emme voi laittaa päätä pensaaseen ja sulkea silmiämme koko ongelmalta.
Voisiko ehkä kysyä ääneen, olemmeko menettämässä pelin ”sodassa”, jonka jälki ei ole kaunista katseltavaa. Voisimmeko käydä yhteiskunnallista keskustelua esim. mietojen huumeiden kriminalisoinnin poistamisesta, tietenkin hallitusti. THL:n kehittämispäällikkönä toimineen Tuukka Tammen mukaan kysymyksen voi asettaa näin: En tiedä, onko huumeiden käyttäjän rankaiseminen rikoslaissa järkevää, koska kun nuori saa merkinnän rikosrekisteriin, niin siitä on haittaa hänen tulevaisuudessaan, esim. opiskelupaikkaa haettaessa. Eli, painopisteen siirtäminen haittojen vähentämiseen olisi järkevää niin yhteiskunnalliselta, sosiaaliselta ja terveydelliseltä näkökulmalta tarkasteltaessa. Ehyt ry:n puheenjohtaja Kim Kannussaari ja Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren ovat esittäneet saman suuntaisia arvioita.
Ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen hoitoonohjaus on ainut tapa, jolla saadaan tuloksia. Rankaiseminen vain ohjaa käytön ns. maan alle ja lisää merkittävästi rikollisuutta ja syrjäytymistä. Päihderiippuvuus, on se kehittynyt minkä tahansa päihteen ympärille, on aina vakava sairaus, eikä sivistyneen tietoyhteiskunnan keinovalikoimaan istu rikoslain pykälät.
Päihderiippuvuus on aina myös läheisiin syvästi vaikuttava ja traumatisoiva sairaus ja jo senkin takia siihen on suhtauduttava vakavasti ja haettava oikeita ja inhimillisesti katsottuna kestäviä ratkaisuja.
Osoitan sormeni lainsäätäjän suuntaan.
Kirjoittaja on JHL:n pääluottamusmies Vaasasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.