STT on kuullut Turun osallistumista koskevista keskusteluista useista eri lähteistä, ja käydyt keskustelut vahvistaa STT:lle myös puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Turussa ei kuitenkaan tuolloin ollut valmiutta osallistua hankkeeseen.

Valtio on tilannut uusien monitoimikorvettien rakentamisen Rauma Marine Constructionsilta (RMC). Sotalaivojen suunnittelu ja valmistuminen on kuitenkin viivästynyt noin puolellatoista vuodella, mikä on myös kasvattanut Laivue 2020 -hankkeen hintalappua. Rauman telakasta vastaava yhtiö joutui puolestaan taloudellisiin vaikeuksiin.

Purasen mukaan keskustelujen taustalla oli keväällä varautuminen siihen, että Puolustusvoimien tilaamat laivat saadaan rakennettua, jos RMC olisi tehnyt konkurssin.

Syyskuun lopulla valittu RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson kertoo myös kuulleensa huhuja keskusteluista, mutta ei halua ottaa niihin tarkemmin kantaa.

- Tilaaja tekee, mitä tilaaja tekee, Gustavson sanoo.

Meyer Turun johdosta ei kommentoida asiaa STT:lle.

MERIVOIMIEN käyttöön tulevien neljän uuden monitoimikorvetin on määrä korvata Merivoimien vanhentuvia sota-aluksia. Uudet sotalaivat haluttiin huoltovarmuussyistä rakentaa Suomessa.

Purasen mukaan Meyer Turun halukkuutta hankkeeseen kysyttiin jo valmisteluvaiheessa, mutta telakka ei ollut käytettävissä.

Valtioneuvosto päätti vuonna 2019 valtuuttaa Puolustusvoimat solmimaan RMC:n kanssa rakentamissopimuksen uusista monitoimikorveteista. Laivojen asejärjestelmien päävastuullinen hankkija on ruotsalainen Saab.

Alkuperäisen aikataulun perusteella sotalaivojen rakentamisen piti alkaa tänä vuonna, ja niiden piti olla valmiita 2028. Tähän aikatauluun ei toistaiseksi päästä. Puranen arvioi, että projekti on ollut alusta alkaen RMC:lle haastava, ja vaikeaa on hänen mukaansa myös se, ettei Suomessa ole vuosikymmeniin rakennettu sotalaivoja.

- Haasteellisuus on varmasti yllättänyt rakentajan, eikä se ole osannut varautua kaikkeen monimutkaisuuteen, arvioi Puranen.

RMC:n hallituksen puheenjohtaja Gustavson sanoo, että viivästyksiä selittää osin se, että alusten suunnittelukin on elänyt kehitystyön ohessa.

- Ei tässä ole mitään sellaista, että meillä olisi valmiit piirustukset, kun tähän ryhdyttiin. Suunnittelun edistyessä on ollut ratkottavana vaikeitakin asioita.

VAIKEUSASTETTA Laivue 2020 -hankkeeseen ovat lisänneet myös raumalaisen yhtiön talousvaikeudet. Viime vuonna RMC teki noin 154 miljoonan euron liikevaihdolla yli 53 miljoonaa euroa tappiota. Tappioita ja vaikeuksia on selitetty julkisesti muun muassa koronaviruksen aiheuttamilla ongelmilla.

Yhtiö on myös kärsinyt viivästyksistä siviililaivojen valmistuksessa. Telakka viimeistelee parhaillaan My Star -alusta Tallinkille.

Tänä syksynä hallitus esitti lisätalousarviossa 100 miljoonan euron lisärahoituksen Laivue 2020 -hankkeen viivästymisen vuoksi. Jo ennen tätä hankkeen kulut olivat 1,3 miljardia. Kustannuksilla katetaan esimerkiksi kuluja, joita vanhentuvien alusten elinkaaren jatkamisesta syntyy. Purasen mukaan rahalla katetaan myös kuluja, joita viivästys aiheuttaa muun muassa Saabille ja sen alihankkijoille.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolestaan puolsi RMC:lle 40 miljoonan euron pääomalainan myöntämistä. Valtio-omisteinen Suomen teollisuussijoitus oy (Tesi) myönsi lainan kesällä. Valtio omistaa Tesin kautta noin viidenneksen RMC:stä.

RMC kertoo marraskuisessa tiedotteessaan pääomalainasta, mutta rahan merkityksen avaa Gustavson. Hänen mukaansa rahoitus käytännössä esti telakkayhtiötä menemästä konkurssiin.

- Telakka olisi joutunut laittamaan lapun luukulle ilman omistajia, hän sanoo.

Puranen lisää, että valtio ei ole myöskään perinyt yhtiöltä sakkoja, joita alusten viivästyksestä on valtiolle aiheutunut.

VALTIO on suojannut laivojen rakentamiseen liittyvät riskit Purasen mukaan muillakin tavoin. RMC:n tytäryhtiö RMC Defence vastaa käytännössä sotalaivojen rakentamisesta, ja RMC etsii parhaillaan yhtiölle uutta toimitusjohtajaa.

Puranen kertoo, että jos emoyhtiö RMC menee konkurssiin, RMC Defence siirtyy valtion omistukseen. Valtiolla on myös etuvuokrausoikeus telakan niihin osiin, joilla aluksia rakennetaan.

Hän painottaa, että kaikkein yksinkertaisinta olisi kuitenkin se, että RMC rakentaisi laivat. Hänen mukaansa yhtiössä on tapahtunut paljon myönteistä syksyllä.

- Meillä on luotto, että RMC pystyy laivat rakentamaan meille ja päästään eteenpäin. Meillä on tämä syksy ollut erittäin hyvä. Näemme, että moni asia on lähtenyt eteenpäin Laivue-hankkeessa, sanoo Puranen.

Lokakuussa yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti Mika Heiskanen. Hän korvasi keväällä irtisanotun Jyrki Heinimaan. Syyskuun lopussa puolestaan RMC:n hallituksen puheenjohtajana aloitti Konecranes-nosturiyhtiön johtajana tunnettu vuorineuvos Gustavson.

RMC:n hallituksen puheenjohtajan Gustavsonin mukaan vanhat tappiot ovat menneitä ja hänen johdollaan yhtiö pitäisi saada kannattavaksi. Työtä on hänen mukaansa muun muassa siinä, miten yhteistyö telakkayhtiön kumppani- ja alihankkijayritykset saadaan toimimaan nykyistä paremmin.

- Tutuksi tuleminen ja avoimien systeemien tekeminen ei ole ihan käden käänteessä tehty.

Toisaalta Rauman telakalla on myös useita tilauksia.

RMC:N hallitus on käynnistänyt selvitystyön yhtiön taloudellisesta tilasta, ja sen pohjalta yhtiö on päättänyt tehdä keväällä 2023 toimia. Toistaiseksi Gustavson ei halua ottaa kantaa siihen, mitä toimet ovat.

Myös päättyvä vuosi tulee hänen mukaansa olemaan tappiollinen, mutta kuitenkin huomattavasti parempi kuin viime vuosi.

Purasen mukaan puolustushallinto on tällä hetkellä sitoutunut yhteistyöhön RMC:n kanssa, ja hän kertoo olevansa luottavainen.

Poliitikkojen käsissä olisi hänen mukaansa lopulta päättää hankkeen lisärahoituksesta, mutta lisäyllätysten välttämiseen tehdään työtä.

Puranen kuitenkin toteaa, että Suomi tarvitsee uusien sotalaivojen tuoman suorituskyvyn.

- Suomihan on saari. Jos nyt katsotaan mitä Mustallamerellä tapahtuu, niin Venäjä pystyy siellä pysäyttämään sotalaivoillaan kauppamerenkulun. Nämä alukset (monitoimikorvetit) ovat juuri niitä, millä pystytään Itämerellä suojaamaan Suomen vapaata kauppamerenkulkua, hän sanoo ja jatkaa:

- Pahimmassa tapauksessa torjumaan hyökkäystä Suomeen.

Markku Uhari / STT