Hän pitää tärkeänä kansainvälistä sopimuksiin perustuvaa järjestelmää, mutta ymmärtää myös maanpuolustuksen näkökulmaa asiassa.

-  En sanoisi kategorisesti ei tässä kohtaa, Razmyar sanoo STT:lle.

Razmyar perustelee kantaansa Venäjän käymällä sodalla Ukrainassa. Hän toteaa Venäjän käyvän erittäin kuluttavaa sotaa, jossa miestappioilla ei näytä olevan juuri mitään merkitystä. Jalkaväen käyttö on massamaista.

KESKUSTELU jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta virisi Suomessa viikonloppuna, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kommentoi asiaa MTV:llä. Jaakkola kävisi keskustelua muun muassa jalkaväkimiinoista ja totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sen jälkeen, kun Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012.

-  Kun Puolustusvoimista näin todetaan ja sanotaan, siihen pitää suhtautua vakavasti, Razmyar sanoo.

Keskustelun taustalla oli, että viime viikolla Yhdysvallat antoi luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.

PUOLUSTUSVOIMAT selvittää parhaillaan jalkaväkimiinojen tarvetta ja Ukrainan sodan oppeja niistä. Selvitys käynnistettiin kesällä puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) pyynnöstä ja valmistunee talven aikana.

Kun Suomi liittyi sopimukseen, varastoissa olleet jalkaväkimiinat tuhottiin. Puolustusvoimat sai lisärahoitusta niiden korvaamiseen muilla suorituskyvyillä. Tilalle tuli esimerkiksi raskaita raketinheittimiä, lennokkeja ja viuhkapanoksia.

Razmyar sanoo odottavansa selvityksen valmistumista. Hänen suhtautumiseensa vaikuttaisi, jos Puolustusvoimien mielestä vaihtoehtoiset järjestelmät eivät riitä.

-  Kyllä sitä sitten pitää harkita, mikä on paras mahdollinen suorituskyky selvitä hyvinkin erilaisista tilanteista ja myös pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.

Häkkäsen mukaan selvityksen tuloksia käsitellään aikanaan parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Razmyar toivoo asiasta aktiivista eduskuntapuolueiden informointia ja keskustelua eduskunnassa ja uskoo sitä syntyvän myös SDP:n sisällä.

KUN EDUSKUNTA käsitteli kesällä niin sanottua käännytyslakia, Razmyar puolusti vahvasti kansainvälisten sopimusten noudattamista. Hän oli yksi kuudesta SDP:n kansanedustajasta, jotka äänestivät käännytyslakia vastaan.

Myös nyt Razmyar puhuu kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta ja sanoo, että kansainväliset sopimukset ovat pienelle maalle suuri turva.

-  Kevyesti tähän ei pidä suhtautua.

Razmyarin mielestä nyt käsillä on kuitenkin erilainen kysymys. Turvapaikanhakijoiden muodostama hybridiuhka on eri asia kuin sota. Käännytyslaki sallii turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn estämisen tietyissä tilanteissa.

– Kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, en tiedä, ovatko turvapaikanhakijat meille se kovin kansallisen turvallisuuden uhka vai Venäjän armeija. Aivan varmasti Venäjän armeija.

Niin sanotun käännytyslain säätämistä vastusti suuri joukko oikeustieteilijöitä. Razmyar sanoo nytkin kuuntelevansa asiantuntijoiden näkemystä.

Razmyar kysyy myös, voisiko asiaa tarkastella uudelleen jollakin tavalla Ottawan sopimuksen sisällä. Lisäksi hän nostaa esiin, että Suomi ei ole Venäjän ainoa rajanaapuri.

-  Sen sijaan, että yksitellen maat toimivat kulloinkin itsellensä parhaalla mahdollisella tavalla, olisi varmaan syytä miettiä tätä vähän laajemmin ja strategisemmin myös Naton ja kumppanimaiden sisällä.

TOISTAISEKSI SDP ei ole ottanut selkeää kantaa jalkaväkimiinoihin. Esimerkiksi puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) sanoi MTV:llä pitävänsä tärkeänä, että keskustelua käydään turvallisuusympäristön muuttuessa. Toisaalta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) suhtautui jalkaväkimiinoihin varauksella MTV:llä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi Helsingin Sanomille, että SDP on valmis keskustelemaan asiasta, jos Puolustusvoimat on muuttanut arviotaan jalkaväkimiinojen tarpeesta.

Muista oppositiopuolueista keskusta on ollut valmis pohtimaan jalkaväkimiinojen sallimista. Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat sitä.

Kun Suomi aikanaan päätti liittyä Ottawan sopimukseen, sitä vastustivat erityisesti perussuomalaiset. Lisäksi keskusta jakautui eduskunnan äänestyksessä. Muut suuret puolueet äänestivät liittymisen puolesta.

Anni Keski-Heikkilä / STT