Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat torstaina, että syyslukukaudella lähes 12 000 päiväkotilasta, koululaista ja toisen asteen opiskelijaa on altistunut koronalle.

Syksyllä tehtiin lakimuutos poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. Se on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta laki on nyt lausunnolla, jotta sen voimassaoloaikaa voitaisiin jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.

– Lakimuutosta tehtäessä ajateltiin, että tulee tartuntoja, joiden perusteella tartuntatautiviranomainen sulkee koulun tilat. Tämän estämiseksi lakiin kirjattiin muun muassa, että ryhmien pitää olla erillään, eivätkä opettajat saisi kokoontua opettajainhuoneessa, jotta altistumisia tulisi mahdollisimman vähän. Mutta sitten tulikin tilanne, että alkoi tulla paljon karanteeneja. Tavallaan tehdystä laista pääsääntö ei toimikaan, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta sanoo.

Lakiin on kirjattu, että kunnan tartuntatautiviranomainen päättää karanteeniin asettamisesta ja sen laajuudesta, ja kunnan opetusviranomainen, yleensä sivistysjohtaja, päättää opetusjärjestelyistä. Esimerkiksi yksittäinen rehtori ei voi siis omin päin sulkea kouluaan.

– Käsitykseni on, että kunnissa tiedetään tämä järjestys. Kun lakimuutos tuli voimaan, mekin neuvoimme kuntia näissä asioissa. Enää kyselyitä ei juurikaan ole tullut, Päivärinta sanoo.

Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta korostaa, että koulun sulkemiseen pitää olla välttämättömät syyt. Sitä ei voi siis tehdä varmuuden vuoksi.

– Joissain kouluissa päätös sulkemisesta on tehty, koska siellä on ollut yhtä aikaa niin monta altistunutta opettajaa testitulosta odottamassa, että opetusta ei ole voitu turvallisesti järjestää. Jos tilanne on se, että opetusta ei pystytä näiden suositusten mukaan järjestämään, silloin päätös sulkemisesta voidaan tehdä, Salo mainitsee.

Salon mukaan poikkeuslaki on herättänyt valtavasti keskustelua.

– Jäsenkunnaltamme on tullut päällimmäisenä toive, että koulun toimintaa voitaisiin pyörittää mahdollisimman normaalisti. Etäopetukseen ei haluta, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö siihen oltaisi valmiita menemään, jos tilanne sitä vaatii. Mutta etäopetus oli keväällä todella raskas harjoitus.

Terhi Päivärinta muistuttaa, että poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä lähdetään siitä, että haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat eli 1–3-luokkalaiset ja erityisoppilaat eivät koskaan joutuisi etäopetukseen. Mutta karanteenitilanteessa myös he joutuvat jäämään kotiin.

Päivärinnan mukaan lakimuutoksen sovellus on aiheuttanut epäselvyyksiä kunnissa ja kouluissa. Välttämättä ei ymmärretä esimerkiksi sitä, että jos vaikka sata oppilasta laitetaan karanteeniin, kaikille pitää tehdä erillinen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Päivärinta kertoo lieveilmiöstä, joka on tullut esiin karanteenien yleistymisen myötä.

– Kun nyt on järjestetty etäyhteyksiä siten, että luokan opetusta voi seurata myös kotona karanteenissa, samalla tavalla on tarjottu opetuksen seuraamista myös sairaana kotona oleville oppilaille. Kohta meidän koulussamme ei tunneta sellaista käsitettä kuin poissaolo. Ymmärrän, että tällä varmaan tarkoitetaan hyvää, mutta kyllä oppilaalla pitää olla edelleen mahdollisuus olla sairas ja poissa koulusta.
STT–Hanna Kauppinen