Al-Taeen mukaan Afganistanissa ja naapurimaiden pakolaisleireillä asuvien afgaaninaisten työssäkäyntioikeutta on supistettu rajusti, ja monet ovat joutuneet jättämään työnsä hoitoalalla.

– He tarvitsisivat sairaaloita, terveyskeskuksia ja hoivakoteja, joissa työskennellä. Rekrytoimalla ammattilaisia leireiltä ratkaisisimme kaksi ongelmaa: auttaisimme naisia pois leireiltä sekä lieventäisimme Suomen hoitajapulaa, al-Taee toteaa tiedotteessa.

Hän painottaa, että ”tämä ei kuitenkaan ole mikään hopeinen luoti, jolla ratkaisemme Suomen kroonista hoitajapulaa”.

ISOSSA-BRITANNIASSA on otettu käyttöön järjestelmiä, jossa valtio, järjestöt ja NHS auttavat pakolaisina olleita hoitoalan ammattilaisia takaisin työelämään. He saavat opetuksen sikäläisiin järjestelmiin ja kielikoulutuksen. Työ vaatii heiltä suunnittelua ja vuosien sitoutumista.

Al-Taeen mukaan pakolaisleireillä arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia työtä vailla olevia terveydenhuollon ammattilaisia.

– Potentiaali on valtava. On kuitenkin selvää, että vastaavuuskoulutuksen saanti Suomessa on vielä lapsenkengissä.

Hänen mielestään suomalaisten ammattikorkeakoulujen olisi syytä ottaa koppi afgaanihoitajien vastaavuuskoulutuksen järjestämisestä Suomessa. Suomen kielen ja kulttuurin koulutuksen on alettava paikan päällä pakolaisleireillä, al-Taee toteaa.

– Jos pääsemme niin pitkälle, että tänne tulee ensimmäinen hoitaja töihin pakolaisleiriltä­, tärkeintä on pitää huolta siitä, että hän sekä muut osapuolet tietävät, että tämä hoitaja on tullut Suomeen töihin, ei almujen perässä.