EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen piti keskiviikkona Demokraatin haastattelussa mahdollisena, että sopimuksia saatetaan joutua neuvottelemaan uusiksi koronapandemian aiheuttaman taloustilanteen vuoksi.

– Se voi vaikuttaa niinkin, että jo solmitut sopimukset joudutaan avaamaan. Samalla pitäisi sopia neuvottelujärjestelmä sellaiseksi, että se kestää kriisit ja normaaliolosuhteen, Laatunen kommentoi Demokraatille.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle puolestaan uskoo, että vielä tämän vuoden aikana Teknologiateollisuus ja sen sopimuskumppanit joutuvat koronan takia palaamaan neuvottelupöytään.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan ajatus vasta alkuvuodesta solmittujen työehtosopimusten avaamisesta on ennenaikainen.

– Haarukka on vielä aika iso. En usko, että Lassen mainitsemat asiat nousevat ihan heti esille, jos ollenkaan, Palola sanoo.

Jotakin tilanteen dramaattisuudesta kertoo sekin, että sopimusten avaaminen nousee keskusteluun, vaikka liittokierros on yhä kesken.

– Kunta-ala on edelleen auki.

Palola pitää oikeana Laatusen analyysiä EK:n suhteesta keskitettyihin ratkaisuihin. EK luopui hallituksen päätöksellä keskitettyjen sopimusten tekemisestä vuonna 2017.

– He noudattavat sitä päätöstä niin kauan, kuin se on heille edullista ja he ovat itse saamapuolella. Vaikeina aikoina EK on sitten taas kovin halukas istumaan samaan pöytään ja sopimaan palkkakustannuksiin liittyvistä asioista. Kiky oli kokonaisratkaisu, samoin koronapaketti, jossa vaikutettiin suoraan työnantajien kustannuksiin.

Palolan mukaan koronapandemian vaikutukset tulevat olemaan niin merkittävät, ettei paluuta koronaa edeltäneeseen aikaan ole. Tämä saattaa koskea myös työmarkkinapolitiikka ja avata uudelleen tien laajoille kokonaisratkaisuille kutsuttakoon niitä millä nimellä tahansa.

– En usko, että näin merkittäviä asioita kyetään hoitamaan liittokohtaisilla ratkaisuilla.

Minna Helle muistuttaa, että teollisuudessa koronakriisin takia tehdyt muutokset on vielä toistaiseksi hoidettu muun muassa paikallisella sopimisella, mutta tilanne voi muuttua.

Jos työehtosopimuksia pitää avata, niin Helle pitää kiinni liittokohtaisesta sopimisesta. Hän linjaa työnjaoksi sen, että liitot edelleen neuvottelevat omien sopimuksiensa muutokset ja keskusjärjestöt hoitavat puolestaan esimerkiksi työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

– Nytkin koronan takia tehdyt muutokset työlakeihin ja työeläkemaksujen alentamiseen neuvoteltiin keskusjärjestötasolla, Helle sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei näe tarvetta sopimusten avaamiselle. Hän muistuttaa, että kriisissä on kyse tilausten vähenemisestä. Sitä ei korjata työehtoja heikentämällä. Hän muistuttaa, että Teollisuusliiton sopimuksista poistettiin tällä kierroksella kriisilauseke, jolla määritteli tapauksia, joissa työntekijöiden etuja voitiin leikata.

– Keskusjärjestöt neuvottelivat työmarkkinoille jo koronan takia tehdyt toimet. Jos lisätoimia tarvitaan, niin itse näen, että keskusjärjestöillä olisi siinäkin tapauksessa edelleen iso rooli. Näin ratkaisut kohtelisivat kaikkia tasapuolisesti, Aalto sanoo.

Koronapakettiin sisältyy muun muassa lomautuksiin liittyvän ilmoitus- ja neuvotteluajan lyhentäminen sekä työnantajien sosiaalivakuutuskustannusten alentaminen. Kaikki on sovittu määräaikaiseksi, mutta Palola epäilee, että aiheesta käydään vielä keskustelua.

– Pelkään, että jotkut piirit näkevät, että niiden pitäisi olla pidempiaikaisia. En ole kuullut, että kukaan olisi niin sanonut. Sitten, kun nähdään miten syvä kyykkäys taloudessa on, nämä nousevat varmaan keskusteluun.

Teollisuusliiton Riku Aalto näkee riskinä, että koronan takia tehtyjä ratkaisuja yritetään jossain vaiheessa muuttuu määräaikaisista pysyviksi.

– Aina on mahdollista, että tästä tavoitellaan uutta normia. Uskon kuitenkin, että tässä kriisissä osapuolet hakevat vakavasti yhteistä nimittäjää, Riku Aalto sanoo.

Minna Helle kehuu nopeita toimia, joilla työmarkkinoilla on pystytty vastaamaan koronan aiheuttamiin ongelmiin. Hän nostaa näistä tärkeäksi muun muassa lomautusprosessin nopeuttamisen. Seuraavaksi Helteen mielestä pitäisi pohtia vuosilomakäytäntöjen muuttamista, muun muassa vuosiloman lomakauden pidentämistä ja lomarahamaksatuksen mahdollista siirtämistä.

Helteen mielestä korona on jälleen kerran todistanut sen, että Suomen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä toimii parhaiten kriisissä. Vaikka nyt tehdyt joustot ovat väliaikaisia, näkisi Helle ne mielellään osin myös osana työehtosopimuksia. Hän muistuttaa, että kriisejä tulee vielä jatkossakin.

– Ei tämä ole ensimmäinen saatikka viimeinen taloutta koetteleva kriisi. Olisi parempi, jos työehtosopimukset mahdollistaisivat koronan takia tehdyt toimet, jotta niistä ei tarvitsisi aina erikseen neuvotella, Helle sanoo.

Palola jakaa koronapandemiasta johtuvan kriisin kolmeen vaiheeseen.

– Nyt on edelleen akuuttivaihe, jossa työmarkkinajärjestöt ovat oman osansa tehneet ja antaneet hallitukselle yhteisen esityksen koronapaketista. Hallitus pyrkii nyt hillitsemään viruksen leviämistä.

Toisessa vaiheessa ihmisten liikkumisen ja kokoontumisen sekä elinkeinon harjoittamisen rajoituksia ryhdytään purkamaan. Palolan mukaan kriisin kesto ja vaikutukset tarkentuvat vasta silloin.

– Kolmannessa vaiheessa pohditaan toimenpiteitä akuutin koronakriisin jälkeiseen aikaan. Sitä varten hallitus on asettanut Hetemäen työryhmän, jolle tulee alatyöryhmä, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Siellä varmaan tullaan pohtimaan eri vaihtoehtoja. Ja sopimusten avaaminen saattaa nousta esille yhtenä vaihtoehtona.

– On järkevämpää olla itse osa ratkaisua kuin jättää asiat yksin hallituksen harteille, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen saivat koronapaketin kasaan ripeästi ja ajan hengen mukaisesti ilman fyysistä tapaamista.

– Kaksi päivää – koko homma etäneuvotteluina – ja siinä se sitten oli, Eloranta sanoo torstaina ilmestyneessä Demokraatti-lehdessä.

Nopeus oli Elorannan mukaan merkki yhteisestä tahdosta vaikka kysymykset pöydällä olivat isoja ja periaatteellisia.

– Miten kyettäisiin säilyttämään niin monta työpaikkaa ja pitämään pystyssä niin monta firmaa kuin mahdollista, ja pitämään mahdolliset työttömyys. ja lomautusjaksot mahdollisimmat lyhyinä.

Myös Eloranta toivoo, että koronakriisin myötä syntyy uusi yhteistyön henki. Kaikki välineet kannattaa pitää työkalupakissa.

– Välillä tarvitaan keskusjärjestöjä, välillä liittoja ja välillä paikallista sopimista, Eloranta sanoo Demokraatin painetussa lehdessä.

Heikki Sihto, Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg