Vuodessa on tässä suhteessa tapahtunut merkittävä nousu. Liitto kertoo, että samalla Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltain kanssa solmitun DCA-sopimuksen merkitys laskivat.

Tämän vuoden kyselyssä Naton merkitystä Suomen puolustukselle piti tärkeimpänä puolet vastaajista, kun vuosi sitten näin arvioi 67 prosenttia vastanneista. DCA:n osalta vastaavat luvut ovat laskeneet vuosi vuodelta.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä Suomen maanpuolustuksen vahvuutta useammasta annetusta vaihtoehdosta. Tuloksia on verrattu vastaaviin kyselyihin vuosilta 2024 ja 2025.

VAIKKA Nato-jäsenyyden koettu merkitys Suomen maanpuolustuksen vahvuutena laski, se oli silti yhä korkea. Liiton mukaan kyse on painopisteen muutoksesta. Nato-jäsenyys oli kyselyn toiseksi tärkein vahvuus heti oman puolustustarviketeollisuuden ja suorituskyvyn jälkeen.

Kolmanneksi tärkeimpänä vahvuutena pidettiin yleistä asevelvollisuutta. Suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa pidettiin melkein yhtä tärkeänä kuin asevelvollisuutta. Runsaasti sai mainintoja myös reserviläisten suuri määrä ja laatu.

- Jäsenistön viesti on poikkeuksellisen selvä: huoltovarmuus ja kotimainen tuotantokyky ovat konkreettisia turvallisuustekijöitä. Puolustusteollisuus ei ole vain talous- tai teollisuuspolitiikkaa, vaan keskeinen osa Suomen puolustuskykyä ja pelotetta, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen tiedotteessa.

Hän korostaa, että kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys näkyy erityisesti kriisinkestävyyden, materiaalisen valmiuden ja nopean tuotannon näkökulmista.

Kyselyyn vastasi liki 4 000 liiton jäsentä alkuvuodesta.