Poikkeustila otetaan käyttöön, koska Saamelaiskäräjät ei enää pysty nykyisillä resursseilla vastaamaan asioiden riittävästä valmistelusta pyydetyssä aikataulussa, tiedotteessa kerrotaan.

Poikkeustila on voimassa syyskuun loppuun saakka. Sen aikana Saamelaiskäräjät keskittyy huolehtimaan organisaation lakisääteisistä tehtävistä. Myöhemmäksi siirretään esimerkiksi Saamelaiskäräjien toiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät, osa sidosryhmätoiminnasta sekä osa seminaarien ja tapahtumien järjestämistehtävistä.

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Sen tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.

Saamelaiskäräjien tehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana: esimerkiksi Saamelaiskäräjille tulevien edustuspyyntöjen määrä on tiedotteen mukaan lisääntynyt 80 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

-  Saamelaiskäräjät on ollut pitkään alirahoitteinen. Lisärahoitusta ei ole saatu, vaikka sen tarve on tuotu niin valtiovarainministeriön kuin oikeusministeriönkin tietoon. Saamelaiskäräjien tehtävät on määritelty laissa, mutta resurssimme eivät enää riitä meille kuuluvien alati lisääntyvien tehtävien hoitoon, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tiedotteessa.

Saamelaiskäräjien työntekijöiden työssä jaksamista koskevissa selvityksissä on todettu, että suuri työmäärä suhteessa käräjien henkilöstöresursseihin aiheuttaa haitallista työkuormittumista ja siitä palautuminen on heikentynyt.

-  Työn kuormittavuutta ei voida enää pienentää organisaation toimintakulttuuria kehittämällä, vaan kuormittavuuden vähentämiseen tarvitaan lisää henkilöresursseja. Saamelaiskäräjät on vuosittain esittänyt oikeusministeriölle henkilöresurssien riittävää vahvistamista, sanoo Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi tiedotteessa.