STT kertoi syksyllä, että Meyer Turku -telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on viime vuosina poljettu muun muassa teettämällä ylipitkiä työpäiviä ja jättämällä lisiä maksamatta.

Teollisuusliiton mukaan yhdessä alihankkijayrityksessä pelkästään kahden työntekijän saamatta jääneet lisät lasketaan kymmenissä tuhansissa euroissa.

Helsingin Sanomat kertoi lokakuun alussa toisesta tapauksesta, jossa 18 ukrainalaisen telakkatyöläisen joukko oli jäänyt osasta työtunneistaan täysin ilman palkkaa. Lehden tietojen mukaan epäilynä on, että ukrainalaisilta on viety jopa 140  000 euroa palkkoja ja korvauksia.

Meyer ilmoitti lokakuussa purkaneensa sopimukset kahden ukrainalaistyöntekijöiden riistoon liittyvän virolaisyrityksen kanssa.

Kevääseen asti Meyer Turun toimitusjohtajana ollut Tim Meyer tienasi Suomessa viime vuonna Suomessa vajaat 280  000 euroa, josta suurin osa oli pääomatuloja.

SIIVOUSJÄTTI SOL-konsernin emoyhtiö Solemon toimitusjohtaja Peppi Kairalla oli verotettavia tuloja viime vuonna 2,5 miljoonan euron edestä. Pääomatuloja näistä oli yli 2,3 miljoonaa euroa.

Syksyllä ilmestyneessä Paavo Teittisen kirjassa Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen SOL Palvelut -yhtiön johtotehtävissä työskennellyt lähde kertoo, että yrityksen siivoojilta oli vuosien ajan kiskottu kynnysrahoja. Sisäpiirilähteen mukaan yhtiöön oli tuotu vuosien varrella satoja siivoojia, jotka olivat maksaneet päästäkseen töihin siivoojiksi.

Kynnysrahat olivat usein isoja. Teittisen haastattelema bangladeshilainen siivooja kertoi maksaneensa 22  000 euroa päästäkseen laivasiivoojaksi.

SOL sanoi tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, ettei se hyväksy kynnysrahojen ottamista ja lupaa penkoa asiaa. Yhtiö kertoi käyneensä poliisin kanssa vuoropuhelua kynnysrahaväitteistä. Sen mukaan poliisi oli kertonut, ettei sillä ole tietoa kirjassa väitetystä laajamittaisesta kynnysrahailmiöstä.

Yhtiö kertoi kuitenkin syyskuussa Helsingin Sanomille, että sen tiedossa on yksi epäilty tapaus, jossa kaksi työntekijää olisi maksanut mahdollisesti kynnysrahoja. Asia on viety poliisin käsiteltäväksi helmikuussa 2025.

UKRAINALAISIA sotapakolaisia oli Teittisen kirjan mukaan työllistetty kyseenalaisin ehdoin myös Rantasalmella sijaitsevassa Järvisydän-kylpylähotellissa.

Riistetyt työntekijät olivat työskennelleet Järvisydämen alihankkijalle, jonka yrityksistä myös työsuojeluviranomainen oli löytänyt puutteita.

Perheyrityksen toimitusjohtaja Markus Heiskanen keräsi viime vuoden verotuksessa pääomatuloja runsaat 1,1 miljoonaa euroa.

Teittisen mukaan on kiistatonta, että Heiskasen omistajaperheessä tiedettiin ongelmista ukrainalaisten työehdoissa. Heiskanen on puolestaan sanonut, ettei hänellä ollut tietoa esimerkiksi alihankkijayrityksen työntekijöiden työajoista.

Alihankkijan siivoussopimus Järvisydämessä päättyi kirjan mukaan vuoden 2024 lopulla, kun urakan voitti SOL.

MARJA-ALAN halpatyövoimarikoksia on tänä vuonna puitu käräjillä ja poliisitutkinnoissa. Rötösjulkisuudessa ryvettyneiden yhtiöiden entisten toimitusjohtajien tulot ovat samalla pudonneet huippuvuosien tasosta.

Marja-alan konserni Arctic Groupia koskeva ihmiskauppatutkinta siirtyi syyskuussa syyteharkintaan. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhreiksi Suomessa kahtena satokautena vuosina 2022-2023.

Esitutkinta kohdistui kolmeen marja-alan yritykseen, jotka kuuluvat Arctic Group -konserniin. Tutkintanimikkeinä ovat törkeä ihmiskauppa ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen.

Yritysten toimitusjohtajana toiminut Janne Naapanki vangittiin syksyllä 2023 ihmiskaupasta epäiltynä. Hän on sittemmin vapautunut tutkintavankeudesta ja kiistänyt kaikki häneen kohdistuvat rikosepäilyt. Naapanki tienasi viime vuonna noin 168  000 euroa, josta 94  000 euroa oli pääomatuloja.

Syyskuun alussa Lapin käräjäoikeus tuomitsi marjayhtiö Kiantamaa johtaneen Vernu Vasunnan 3,5 vuoden vankeuteen 62 törkeästä ihmiskaupasta. Vasunnan thaimaalainen liikekumppani Kalyakorn Phongphit sai kolmen vuoden tuomion. Syytetyt kiistivät syytteet oikeudessa.

Vasunta jätti pestinsä Kiantaman toimitusjohtajana syyskuussa. Viime vuoden verotuksessa Vasunta sai ansiotuloja noin 11400 euroa. Hänen liikekumppaniltaan ei löytynyt Suomesta verotettavia tuloja.

Kolmannessa marja-alan ihmiskauppajutussa Polarica Marjahankinta -yhtiön entiselle toimitusjohtajalle Jukka Kristolle vaaditaan vähintään viiden vuoden vankeutta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Kristo jätti tehtävänsä yhtiössä lokakuussa 2022. Hänelle kertyi viime vuonna ansiotuloja lähes 200  000 euron edestä ja pääomatuloja reilun 69  000 euron verran.

Tämän jutun tulotiedot perustuvat verottajan keskiviikkona julkaisemiin verotietoihin. Monilla johtajilla voi olla yritystoimintansa kautta myös sellaisia tuloja, jotka eivät näy verotiedoissa. Verohallinnon tiedoissa ei myöskään näy tuloja, jotka verotetaan ulkomailla.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki