Hän huomauttaa, että suomalaisten palkansaajien ostovoima on notkahtanut vuoden 2009 tasolle.

– Kasvavan inflaation ja ostovoiman heikkenemisen kautta rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Kokko totesi tiedotteen mukaan puheessaan AKT:n valtuuston kokouksessa Helsingissä.

Suomessa on AKT:n mukaan muutaman kierroksen ajan ollut käytössä työnantajien ajama vientivetoinen työmarkkinamalli. Siinä yksityissektorin päänavaajana toimii teknologiateollisuus.

TYÖMARKKINOIDEN epätasapainosta Kokon mielestä kertoo viimeisen vuoden aikana nähty laaja lakkosuma, joka yhä jatkuu.

– Vientivetoinen malli ei palvele käytännössä mitään muuta kuin vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja se ei yksinkertaisesti vetele. Tässä mallissa yksi liitto neuvottelee, muille on tarjolla vain vierestä seuraajan rooli.

Kokko kysyy, kuinka kauan voidaan pitää uskottavana sovittelua, joka tällä hetkellä lähtee lähes puhtaasti työnantajan tarpeista.

AKT:ssa nähdään, että työmarkkinoille tarvitaan uusi pelikirja.

– Työ uuden työmarkkinamallin rakentamiseksi Suomeen pitää käynnistää heti. Tavoitteena pitää olla palkansaajien ostovoiman, työssäjaksamisen ja koko talouden kilpailukyvyn yhdistäminen.

Uutta ajattelussa on työssäjaksamisen ja sen vastakohdan työkyvyttömyyden huomioiminen voimavarana, koska Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pitkään sairaslomaan.

– Vapaa-aika ja työstä palautuminen on miellettävä myös työelämää kehittäväksi elementiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että malli pitää rakentaa kolmikantaisesti, työministeriön avustuksella, ennen syksyn 2024 neuvottelukierrosta.

AKT:N VALTUUSTOSTA lähtivät terveiset myös Säätytalolle hallitusneuvotteluihin.

– Emme tarvitse sanelua ja pakkolakeja, vaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

Hallitusohjelmatyössä on nyt väläytetty ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen puuttumista, mutta vain työntekijöiden osalta, mikä tarkoittaa heille veronkorotusta. Työnantajien verovähennysoikeudet pidettäisiin ennallaan.

– Työntekijät ollaan siis laittamassa verolle, mutta työnantajia ja heidän järjestöjään ei. Säätytalolla muodostetaan linjaa, jossa työnantajien asema paranee, palkansaajien heikkenee, Blom kritisoi.

Veromätkyillä palkittaisiin AKT:n mukaan näin myös sitä isoa joukkoa järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka ovat olleet äänestämässä Säätytalolla hallitusohjelmasta nyt neuvottelevat puolueet vaalivoittoon.

– AKT:ssa verovähennysoikeuden kohtaloa tullaan seuraamaan – tarkasti.

AKT arvioi, että käynnissä on vakava yritys synnyttää oikeistolaisin hallitus sitten 1930-luvun.

– Palkansaajien edessä ovat ankeat ajat, mikäli oikeistopuolueiden vaalilupaukset viedään hallitusohjelmaan. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennyksen poisto, sopimusten yleissitovuuden heikentäminen sekä lakko-oikeuden rajoittaminen tähtäävät kaikki samaan maaliin: ammattiliittojen neuvotteluvoiman heikentämiseen.