Rinne saapui paikalle kello 7.30. 

Europarlamentaarikko Kumpula-Natri ottaa positiiviselta kannalta sen, että hallitusneuvottelut ja eurovaalikampanjan kiivain vaihe osuvat samaan aikaan.

– Lopulta tämä tuo kyllä politiikan jokapäiväiseen aamukeskusteluun. Sehän ei ole huono silloin, kun puhutaan eurovaaleista, hän kuittaa torikahveilla Rinteen kanssa.

– Onhan Mippe käytännössä meidän taustaryhmissä ollut koko ajan valmistelemassa meidän hallitusohjelmatavoitteita, Rinne huomauttaa välittömästi.

– On moni neuvottelija varmistanut, että minulla on puhelin tiettyinä hetkinä auki, Kumpula-Natri jatkaa.

Eli yhteydet demarimeppiin pelaavat vaalityön lomassa.

Antti Rinne on tähän asti sanonut, että SDP:llä on monta hyvää ehdokasta tulevaksi EU-komissaariksi. Esillä ovat olleet Jutta Urpilaisen, Kumpula-Natrin ja Eero Heinäluoman nimet.

– Olen sanonut tähän kysymykseen, että meillä on monta hyvää ehdokasta. Minun on tosi vaikea valita, kuka pistetään ehdolle, Rinne sanoo jälleen torikahvilan pöydässä eikä paljasta tätä tarkemmin ajatuksiaan.

Rinne kuitenkin pohtii mielenkiintoisella tavalla niitä kriteereitä, jotka komissaarinimitykseen vaikuttavat.

Millaiset asiat vaikuttavat komissaarin valintaan?

– Salkku suhteessa osaamiseen on yksi tärkeä kriteeri sekä osaaminen ylipäätään Eurooppa-asioissa. Sitten voisi sanoa, että kyllä tällä hetkellä Suomen profiilin kannalta olisi erittäin hyvä se, että meiltä vahvistetaan sitä, että sukupuolten tasa-arvo myöskin komissiossa toteutuu.

Tarkoittaisi tämä sitä, että komissaari olisi nainen?

– Eihän meillä ole koskaan ollut naista tähän mennessä. Voisi olla siitäkin näkökulmasta ihan oikein ja hyvin, Rinne sanoo ja naurahtaa kuitenkin jättävänsä toimitukselliseen harkintaan, miten tämä lausunto on tulkittavissa. 

Kun hallitusneuvotteluissa on viime päivät oltu luovan ideoinnin vaiheessa, työmarkkinajärjestöt ovat napanneet paljon mediatilaa omilla ehdotuksillaan ja ideoillaan.

Kauppatorin ohi kävellyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies bongasi Rinteen Kauppatorilla ja kävi vaihtamassa tämän kanssa pari sanaa.

Tämän aamun uutisista on saatu lukea Häkämiehen haukkuneen SAK:n veroehdotuksia ”veronkiristysten tsunamiksi”.

– Silloin kun neuvotellaan hallitusohjelmasta, on paljon intressantteja, joilla on paljon sanottavaa siitä, minkä sisältöinen ohjelman pitää olla. Tietenkin oman näkökulman pohjalta täytyy yrittää rakentaa sitten myöskin näiden intressitahojen kannalta sellaista politiikkaa, joka on järkevää ja oikeudenmukaista. Sen täytyy olla tietenkin puolueiden yhteisen tahdon mukaista eikä loppujen lopuksi vaikuttajataho viime kädessä päätä, mitä tapahtuu, Rinne paaluttaa.

Hän myöntää suoraan, ettei enää edes pysy mukana kaikessa informaatiossa, jota hänelle tällä hetkellä sataa. 

– Minulla on varmaan päivittäin sellainen 25–30 kymmenen sivun sähköpostia siitä, mitä pitäisi tehdä. On hyvä, että meillä on tarpeeksi porukkaa neuvottelemassa. Meillä on 250 neuvottelijaa Säätytalon ympäristössä, Rinne sanoo noin puolen kilometrin päässä Säätytalosta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-politiikkaa moitittiin oppositiosta epäaktiiviseksi. 

– Aktiivisuus tulee jo pakotettunakin, Miapetra Kumpula-Natri toteaa odotuksistaan tulevalle hallitukselle. 

Hän viitannee siihen, että Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta alkaen ja EU:ssa on monia isoja päätöksiä pöydällä.

– Pidän asenteesta, joka demareilla on ollut, että olemme osana tätä kokonaisuutta, Kumpula-Natri jatkaa viitaten maassamme harjoitettuun politiikkaan ja sen moniin EU-kytkentöihin.

Se Kumpula-Natria harmittaa, että eurooppalaisista päätöksistä ei juuri kerrota Suomessa.

– Eivät ihmiset tiedä, että kuuden vuoden päästä 15 % uusista autoista tulee olemaan päästöttömiä. Suomi on jo ollut mukana päättämässä (tästä). Sillä lailla vähän vaietaan ja ollaan hissuksiin, mitä EU:ssa tapahtuu ja puhutaan kansallisesti erikseen, Kumpula-Natri suree.

– Toivoisin, että tulisi jokaiselle ministerille ihan luonnollinen tapa puhua asioista, että mitä olen tehnyt Euroopan ja mitä kotimaan tasolla, hän lisää.

Britanniassa eurovaalien suosikkipuolueeksi on noussut uusi Brexit-puolue. Brittilehti Observerin teettämän mielipidemittauksen mukaan Nigel Faragen perustamaa puoluetta äänestäisi huimat 34 prosenttia briteistä.

– Brexitin seurauksena nyt Britanniasta näyttää tulevan parlamenttiin vahvan populistista porukkaa, mikä vahvistaa populistisen liikkeen asemaa Euroopassa, Antti Rinne arvioi.

– Täytyy nyt katsoa, mitä pystyisi tekemään sellaista, joka saisi Britannian vähän miettimään uudelleen lopputuloksen. Eihän tämä eurooppalaisten tai minkään Euroopan maan kannalta ole järkevää, Rinne toteaa Brexitistä.

Rinne on samalla huolestunut myös kauppasodasta Kiinan ja USA:n välillä. 

– Jos tulee vielä Brexit, se entisestään vaikuttaa suomalaisten asemaan. Kyllä minä näen, että meidän täytyy yrittää heti puheenjohtajuuskauden alusta jotakin sellaista tehdä, jos sellaista on tehtävissä ylipäätään, jolla britit voisivat miettiä vähän uudelleen sitä. 

Euroopan oikeistopopulistit kokoavat paraikaa EU:hun yhteistä liittoutumaa. Yksi kysymys on, olisiko myös Faragen raketin lailla noussut uusi puolue osa tätä.

– Le Pen ja Salvinihan haluavat koota kaikki, mutta on iso kysymys, ketkä siihen haluavat mennä, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Marine Le Pen on Ranskan kansallisen liittouman johtaja ja Matteo Salvini Italian La Legan johtaja. 

Kumpula-Natri sanoo pitävänsä huolestuttavana, että perussuomalaisten eurovaaliehdokas, varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ei ole vaalipaneeleissa tuominnut Unkarin oikeusvaltiokehitystä. 

– En olisi koskaan uskonut, että tämä on meilläkin kotona tämä keskustelu, Kumpula-Natri hämmästelee.

Rinne katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja sananvapauden kunnioittamisen pitää näkyä selkeästi siinä, miten EU-tukee taloudellisesti jäsenmaitaan. 

– Jos et noudata näitä periaatteita, sinulla ei ole oikeutta samalla tavalla saada yhteistä tukeakaan, Rinne sanoo.

– Kyllä Puolankin tilanne on ihan kamala tässä suhteessa, hän jatkaa.

Kun tai jos oikeistopopulistit vahvistavat EU:ssa asemiaan Kumpula-Natrin mukaan puhutaan vain pienemmistä ja pienemmistä liikkumatiloista maltillisten puolella.

– Miettikää, brittikonservatiivit olivat yhtäkkiä kauppasopimuksia vastaan. Olisitteko uskoneet ikimaailmassa? Sitten he sanoivat, että meidän pitää tehdä näitä itse, Kumpula-Natri ihmettelee.

– Siinähän mennään trumpilaiseen suuntaan tavallaan Briteissäkin. Se on monenkeskisen yhteistyön kannalta tosi hankalaa. Instituutiot menettävät merkitystään. Sitten tulee hyvin eritasoisia sopimuksia sen mukaan ja kansantalouden koolla on iso merkitys sille, millaisia sopimuksia pystyy neuvottelemaan. Nämä ovat tosi hankalia asioita, Antti Rinne sanoo.