Niinistön puhetta on tulkittu jopa niin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työnjaossa pääministerin rooli vankkenisi.

– En lähde tulkitsemaan presidenttiä millään tavalla, pääministeri Antti Rinne (sd.) toteaa.

Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Sen sijaan pääministeri yhdessä valtioneuvoston kanssa on ykkösveturi EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– En ole kokenut missään vaiheessa, että joku olisi yrittänyt hyppiä pääministerille valtiosäännön perusteella kuuluvan vallan tontille.

– Asiat ovat mallillaan. Jokainen tietää oman roolinsa.

Rinne jakaa Niinistön kanssa näkemyksen siitä, että EU voisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan puolustaa sääntöperusteista maailmaa ja vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä nykyistä vahvemmin.

Hän muistuttaa, että EU:n jäsenmaat ovat yksinään korkeintaan keskisuuria tekijöitä globaalissa mittakaavassa.

– Mutta 500 miljoonan kansalaisen EU on vaikutukseltaan – jos niin haluaa – suuri toimija, kun ottaa huomioon EU:n roolin talousmahtina.

Vaikuttavuuden lisääminen voi Rinteen mielestä vaatia sääntöjen täsmentämistä, mitä on aika ajoin väläyteltykin.

– On keskusteltu, voisiko ulkopolitiikan kysymyksissä siirtyä nykyisistä yksimielisistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin. Se toisi ehkä dynamiikkaa kykyyn reagoida nykyistä nopeammin, kun yksittäisen jäsenmaan oma intressi ei estäisi yhteisen kannan muodostamista, Rinne perustelee ajatusta.

Uudenlaista johtajan otetta EU:lta vaatii jo Yhdysvaltain vieroksunta monenkeskistä yhteistyötä kohtaan, Kiinan valtapyrkimykset ja Venäjän voimannäytöt. Rinne lisää vielä ilmastonmuutoksen torjunnan ja vapaakaupan puolustamisen.

– Mielestäni EU:lla olisi hyvä mahdollisuus ottaa sitä johtajuutta. Luulisin, että Niinistön pohdinnat liittyvät juuri tähän.

Rinne painottaa, että johtajuuden ottaminen vaatii yhtenäisyyttä unionin sisällä.

– Tällä hetkellä EU:n sisällä on väärään suuntaan kulkevia virtauksia. Ne liittyvät yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan ja kykyyn tehdä yhteisiä päätöksiä esimerkiksi maahanmuutosta. Ilmastopolitiikkakin hajottaa mielipiteitä jäsenmaissa.

Pääministerin mukaan Suomi yrittää EU-puheenjohtajuuskaudellaan saada kipukohdista jonkinlaista yhteistä näkemystä monivuotisen rahoituskehyksenkin kautta.

– Tätä yritämme, mutta esimerkiksi keskustelu oikeusvaltiosta on ymmärretty väärin esimerkiksi Unkarissa. Kyse on EU:n olemassaolon perustan turvaamisesta.

Soraääniä sitä vastoin ei kuulunut, kun Rinne osallistui Pohjoismaiden pääministerikokoukseen Islannissa. Hänellä oli mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin myös Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Puheissa korostui ilmastonmuutos, sääntöperusteisen maailman vahvistaminen ja demokratian tulevaisuus.

– Totesimme myös, että on järkevää lisätä epävirallista yhteydenpitoa Pohjoismaiden ja Saksan välillä.

Rinne ottaa Demokraatin haastattelussa kantaa myös Suomen kuulumiseen EU:ssa niin sanottuun Hansa-ryhmään Hollannin, Itävallan, Irlannin, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi tätä, koska ryhmällä on ollut hänen mukaansa kielteinen kanta taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseen EU:ssa.

– Suomen toimintalinja EU:ssa on hyvin pitkään ollut samanlainen, ja jatkuu edelleen tämän hallituksen aikana. Siihen ei ole mitään muutoksia näköpiirissä, Rinne painottaa.

Hänen mukaansa Suomella on EU:ssa erilaisia yhteistyökumppaneita – riippuen asiakokonaisuuksista, ja Hansa-ryhmä pysyy viitekehyksenä.

– Me haluamme välttää EU:ssa erilaisten blokkien syntymistä. Se on meille tärkeää, ei pelkästään puheenjohtajakauden aikana vaan myös sen jälkeen. On parempi, että toimitaan avoimesti keskenään yhteistyössä, ja yritetään yhteensovittaa näkemyksiä, pääministeri korostaa.

Rinne ottaa esimerkiksi Visegrad-maiden, Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian, toiminnan komission puheenjohtajan valinnassa. Se oli hänen mukaansa sellaista, jota ei EU:n sisälle pitäisi päästää.