Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Rinne kiitti Grahn-Laasosta ”upeasta puheenvuorosta”: ”Tämä asia meidän täytyy kyetä kitkemään suomalaisesta yhteiskunnasta”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Antti Rinne (sd.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina. Hänen ympärillään istuvat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.).

Eduskunnan kyselytunnilla puitiin torstaina muun muassa vihapuhetta, sananvapautta ja maalittamista.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Perussuomalaiset haluavat muutoksen kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaan lakipykälään, jota puolueen edustajat pitävät epämääräisenä. Muun muassa ensimmäisen kysymyksen esittäneen Jani Mäkelän (ps.) mielestä ihmiset eivät voi tietää, millaisella puheella he rikkovat lakia. Perussuomalaiset haluavat lakia täsmennettävän siten, että rangaistavaksi jäisi vain rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen.

– Tulen tutustumaan lakialoitteeseen. Lähden siitä, että olette myös tutkineet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) linjauksia, kun olette sitä miettineet, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi.

Hän muistutti, että EIT on katsonut oikeuskäytännössään, ettei poliittista puhetta saa rajoittaa ilman pakottavia syitä. Kuitenkin vihapuheet ”jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät tuomioistuimen mukaan kuitenkaan ansaitse sananvapauden suojaa”, Henriksson muistutti.

– On surullista, että haluatte levittää sellaista ilmapiiriä, että kansalainen ei saisi sanoa mielipidettään ja rajoitetaan keskustelua. Eihän me niin tehdä, Henriksson sanoi ja muistutti tuomioistuinten ottavan kantaa siihen, mikä on kiihottamista kansanryhmää vastaan.

”Ei pyritä vaientamaan maalittamisella, vihapuheella, minkäänlaisilla kampanjoilla, vaan arvostetaan toistemme mielipiteitä.”

Salissa moni ilmaisi huolensa myös niin sanotusta maalittamisesta, jonka suitsiminen on nyt hallituksen tavoitteena.

– Olemme vakavassa paikassa siinä kohtaa, kun tämän maan poliisit, juristit ja tuomarit vetoavat eduskuntaan, että tekisimme maalittamiselle jotakin, sanoi kansanedustaja Emma Kari (vihr.).

Oikeusministeri kertoi, että maalittamiseen puuttumista edistetään nyt siten, että oikeusministeri ja sisäministeri pohtivat toimia, joilla pystytään nykyistä paremmin puuttumaan järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen. Kokonaisuutta käsitellään myös ministerityöryhmässä.

– Olen itse esittänyt, että esimerkiksi laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen rikos, hän sanoi.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) nosti esiin vakavan huolen siitä, että myös median edustajia ”on systemaattisesti maalitettu ja pyritty vaientamaan”. Hän tähdensi, että tällainen on omiaan kaventamaan sananvapautta ja uhkaavan niitä peruspilareita, joiden varaan demokratia rakentuu.

– Haluan esittää vakavan viestin ja huolen jokaiselle meistä, että pidämme huolen, että tässä maassa kunnioitetaan toista ihmistä. Ei pyritä vaientamaan maalittamisella, vihapuheella, minkäänlaisilla kampanjoilla, vaan arvostetaan toistemme mielipiteitä ja pidetään huolta myös siitä, että journalisteilla ja medialla on työrauha. Emmekä ainakaan omalla toiminnallamme ruoki tilanteita, joissa kukaan meistä joutuu kysymään, uskallanko sanoa, voinko sanoa, Marin sanoi.

Uskallus ilmaista mielipiteensä nousi esiin monissa puheenvuoroissa. Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen kertoi lukiolaisesta, joka oli kertonut hänelle, ettei uskalla kirjoittaa mielipidettään sosiaaliseen mediaan, koska pelkää siitä tulevaa ”vihaista, rumaa ja jopa uhkaavaa palautevyöryä”. Hän peräänkuulutti keskustelukulttuuriin enemmän sydämen sivistystä.

– Sananvapaus on suomalaisen ja länsimaisen demokratian perusarvoja ja samaan aikaan meillä jokaisella on vastuu siitä, miten tätä vapautta käytämme. Sananvapautta oman ajatteluni mukaan käytetään väärin tai kyseenalaisella tavalla, jos sitä käytetään tahallaan toisen ihmisen loukkaamiseen tai pahimmillaan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvon rikkomiseen tai kyseenalaistamiseen, hän myös sanoi.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) kiitti Grahn-Laasosta ”upeasta puheenvuorosta” ja kertoi itsekin saavansa vastaavanlaisia viestejä siitä, että puhumista pelätään.

– Tämä asia meidän täytyy kyetä kitkemään suomalaisesta yhteiskunnasta. Demokratiassa, tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ei kenenkään kuulu pelätä sitä, että käyttää sananvapautta oikein – ei toisia vastaan, vaan kertomalla asioista, niin kuin ne ovat, Rinne sanoi.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) muistutti tutkimuksista, joiden mukaan ihmiset eivät uskalla lähteä mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, koska he pelkäävät joutuvansa epäasiallisen hyökkäyksen kohteeksi. Ongelma ei ole erimielisyys, vaan hyökkäys henkilöä kohtaan.

– Vihapuhe ei ole vihaista puhetta, politiikassa saa olla vihainen ja eri mieltä, hän painotti.

Henrikssonin mukaan näkökulma, että maalittamisen kohteeksi joutumisen riski nostaa kynnystä lähteä politiikkaan, otetaan huomioon. Hänen mielestään on vakava viesti, että esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset kokevat näin.

– Meillä pitää olla demokraattinen järjestelmä, jossa kaikki tuntevat, että he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä niin kuntatasolla, alueellisella tasolla kuin kansallisella tasolla, hän sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE