Osa ohjelmaa olisivat niin kutsutut hyvinvointipysäkit. Jokainen yli 18-vuotias kutsuttaisiin säännöllisin väliajoin vapaaehtoiseen aikuisten terveystarkastukseen, jossa käytäisiin läpi fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä erilaiset riskitekijät perimässä tai elintavoissa. Tarvittaessa tarkastuksessa käyneet henkilöt ohjattaisiin jatkotutkimuksiin.

Tilaisuuden avannut SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoi, että SDP:n nyt julkaisema ohjelma täydentää kuvaa, jolla julkista taloutta voisi tasapainottaa. Nyt siis ennaltaehkäisyn keinoin.

Hyvinvointiohjelmaa toteutettaisiin yhteistyössä monien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

– Julkinen talous ja terveys kulkevat samaan suuntaan, hän muistutti.

SDP asetti syksyllä työryhmän hyvinvointiohjelman tekemiseksi. Ryhmää on vetänyt varapuhemies, kansanedustaja Antti Rinne.

Rinne muistutti, että Suomessa on menojen ja tulojen välinen 9 miljardin rakenteellinen epätasapaino. Hän totesi, että sitä on pyritty ratkaisemaan vuosien mittaamaan useasti leikkaamalla. Kuitenkaan esimerkiksi koulutuksesta tai sosiaaliturvasta leikkaaminen ei ole johtanut Rinteen mukaan mihinkään hyvään. Kasvua vaarantumatta on Rinteen mukaan vaikea löytää myöskään verotuksellisia välineitä rakenteellisen epätasapainon korjaamiseen.

Nyt siis ratkaisuja haetaan myös SDP:n julkituomalla hyvinvointiohjelmalla, jota Rinne toivoo seuraavan pääministerin lähtevän vetämään, olipa tämä mistä puolueesta tahansa.

Hyvinvointiohjelmassa asetettaisiin konkreettinen yhtenäinen tavoitetila ja toimenpiteet. Sen valmistelu tehtäisiin laajassa yhteistyössä valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen edustajien kesken.

Rinne totesi, että vuoteen 2070 mennessä Suomessa on nykyisten ennusteiden mukaan 2,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa huoltosuhteemme heikkenemistä. Tämä vaikuttaa hyvinvointivaltion rahoitukseen ja työvoiman saatavuuteen. Tämä vaarantaa myös eläkejärjestelmän tulevaisuuden palkkasumman pienentyessä.

SDP on teettänyt konsulttiyhtiö FCG:llä laskelmia. Toisen skenaarion mukaan, jos alimpaa tulodesiiliä edustavien ihmisten terveydentila paranisi toiseksi alimman tulodesiilin keskimääräiselle tasolle, talouden tasapaino paranisi noin kahdella miljardilla eurolla.

Toisessa skenaariossa on laskettu, mitä seuraisi, jos muut tulodesiilit saavuttaisivat ylimmän tulodesiilin ihmisten terveydellisen tason. Ideaalitilanteessa säästöä tulisi Rinteen mukaan 10,5 miljardia euroa.

Asioita tarkastellaan 10-15 vuoden säteellä. SDP:n ohjelmassa Julkisen talouden vahvistaminen ennaltaehkäisyn keinoin sanotaan, että “laskelmien perusteella on mahdollista saavuttaa kahden vaalikauden kuluessa julkisen talouden noin 1,9 miljardin euron vahvistuminen ja 100 000 uutta työllistä. Ohjelman toimiessa kunnolla, 2030-luvulla vaikutukset voivat kasvaa vielä merkittävämmäksi”.

Vaikutukset tulisivat muun muassa työllisyyden lisääntymisestä. Mikäli ennaltaehkäisevä työ onnistuisi, paineet sote-palveluja kohtaan vähenisivät, millä olisi vaikutuksia myös hoitajapulan lievittymiseen.

FCG:N johtava asiantuntija Pasi Holm tarkensi Rinteen esittämiä skenaarioita.

Toinen skenaariossa julkiset tulot lisääntyvät 5,7 miljardia euroa, julkiset menot vähenevät 4,8 miljardia euroa, nettovaikutus julkiseen talouteen oli 10,5 miljardia euroa.

Säästöjä syntyisi työllisten osuuden lisääntyessä, työttömyyden vähentyessä ja esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden tarpeen pienentyessä. Verotuotot kasvaisivat ja tulonsiirrot vähenisivät.

Työllisten määrä voisi lisääntyä tässä skenaariossa yhteensä 259 000 henkilöllä ja työvoimapotentiaali 160 000:lla.

Rinne kertoi, että hyvinvointipysäkki-toimintamalli maksaisi eduskunnan tietopalvelun laskennan mukaan 116-305 miljoonaa euroa riippuen siitä, kuinka laajaa toiminta olisi.

Rinne painotti tilaisuuden loppupuolella vielä, ettei ohjelma ole rakennettu holhoamismentaliteetilla vaan kyse on kansalaisten kannalta mahdollisuudesta.

– Tässä on kysymys siitä, että halutaan mahdollistaa hyvinvointipysäkin kautta oman elämän tarkempi hallintaanotto ongelmista, jotka saattavat olla oman elämäntavan kautta riskejä.

SDP:n tilaisuudessa kuultiin myös kommenttipuheenvuoro Suomen diabetesliitosta, Suomen mielenterveys Mieli ry:stä ja Syöpäjärjestöistä. Hyvinvointiohjelma sai innostuneen vastaanoton ja hyvinvoinnin parantuminen voisi myös järjestöjen mukaan johtaa merkittäviin kansantaloudellisiin säästöihin.

Eri järjestöjen asiantuntemusta on hyödynnetty SDP:n ohjelman valmistelussa.

HYVINVOINTIOHJELMAN valmistelua ohjannut Antti Rinne vastasi tiedotustilaisuuden jälkeen Demokraatin kysymyksiin.

Mitä toteaisitte heille, jotka sanovat, että hyvinvointiohjelma on utopiaa ja SDP:n pakoa menoleikkauksista, jotka ovat välttämättömiä?

– Höpö höpö. Kokonaisuudella on dataan pohjaavat talouslaskelmat. Tässä on kysymys siitä, miten saadaan koko suomalainen yhteiskunta mukaan rakentamaan tätä. Ei meillä ole sellaista utopiaa tai käsitystä siitä, että tämä tuosta noin vain lähtee toteutumaan. Tämä vaatii paljon työtä ja tekemistä, mutta jos ei tätä lähdetä tekemään edessä ovat paljon vaikeammat ajat.

Totesitte tiedotustilaisuudessa jopa, että eläkejärjestelmä voi olla vaarassa, jos ei toimita. Oletteko huolestunut eläkejärjestelmästä?

– Meidän tämänhetkinen ongelma väestörakenteessa on se, että kotimainen työvoima vähenee merkittävästi. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa sitä, että palkkasumma pienenee ja rahoitusta ei riitä hyvinvointivaltiolle eikä eläkkeisiin nykyisellä tasolla. Meidän eläkejärjestelmä on 25-prosenttisesti rahastoiva eli vain 25 prosenttia maksuun pannusta eläkkeestä tulee rahastojen kautta. 75 prosenttia tulee eläkevakuutusmaksuista, jotka tällä hetkellä työssäolevat maksavat.

Voidaanko hyvinvointiohjelmasta laskea jokin luku ensi ja sitä seuraavalle hallituskaudelle, jolla julkinen talous helpottuisi? Lasketaanko se mukaan SDP:n sopeutustavoitteisiin?

– Jos vaalikauden alusta lukien vuoden ajan valmistelisimme ohjelmaa ja kun mielenterveyspuolella on jo esimerkiksi valmiita asioita, jotka voi ottaa nykyistä paremmin käytäntöön ja jos hyvinvointialueet lähtevät toteuttamaan näitä ideoita jo ennalta, se voi tarkoittaa pääsemistä miljardiluokan säästöihin jo alkavalla vaalikaudella. Mutta sellaista lupausta minä en uskalla antaa, ennen kuin näen, mitä käytännössä lähtee tapahtumaan.

Mitä tarkoittaa miljardiluokka, noin yksi miljardia vai miljardeja?

– Pari miljardia periaatteessa. Jos mietin mielenterveysongelmia, tässä tilaisuudessa kerrottiin esimerkiksi, että niiden kustannukset ovat 11 miljardia vuodessa ja että helposti pystyttäisiin vähentämään niitä 20 prosenttia.

Mutta siis pari miljardia ensi vaalikaudella?

– Tavoitteeksi voisi hyvin asettaa sen.

Mistä on kyse hyvinvointipysäkeissä, mihin ne perustettaisiin ja millaisia ne käytännössä olisivat ja keitä sinne kutsuttaisiin?

– Se ei ole lähtökohta, että hyvinvointipysäkit olisivat uusi organisaatio. Se on toimintatapa, jossa aikuisväestö 18-vuotiaasta lähtien kutsuttaisiin tietyllä taajuudella keskustelemaan omasta terveydentilastaan ja tekemään joitakin laboratoriokokeita ja vastaavia, jotta voitaisiin hahmottaa omat riskit terveydentilassa. Sitä kautta voisi hakea mahdollisuutta parantaa omaa terveydentilaansa.

Voisiko tällainen pysäkki olla terveyskeskuksissa tai sote-asemilla?

– Kyllä. Toimintamallin toteuttaminen on se ydin, ei niinkään kuka sen toteuttaa sillä hetkellä.

Voisiko työterveyshuoltoa laajentaa myös eläkkeellä oleville?

– Kysymys kuuluu, kuka sen maksaa ja miksi tehtäisiin julkisen palvelun rinnalle jokin uusi palvelu, kun julkisen palvelun joka tapauksessa pitää vastata ihmisten terveydestä. Se on perustuslain 19 pykälässä säädetty.