Urheilu

Rion katastrofi ei ollut rahasta kiinni – Ministeriön ylijohtaja kaipaa selkeitä tulostavoitteita

lehtikuva / ella kiviniemi
Ylijohtaja Esko Ranto muistutti, että huippu-urheilun julkinen rahoitus on noussut, mutta menestys vain heikkenee.
lehtikuva / ella kiviniemi
Ylijohtaja Esko Ranto muistutti, että huippu-urheilun julkinen rahoitus on noussut, mutta menestys vain heikkenee.
lehtikuva / ella kiviniemi
Ylijohtaja Esko Ranto muistutti, että huippu-urheilun julkinen rahoitus on noussut, mutta menestys vain heikkenee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Esko Rannon mukaan Rion olympialaisten vaisua suomalaismenestystä ei voi selittää sillä, että huippu-urheilu saisi liian vähän julkista rahaa.

– Suomalaisen huippu-urheilun julkinen rahoitus on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi, mutta samaan aikaan menestys on heikentynyt.

– Julkisen rahoituksen määrä on vertailukelpoista esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, mutta yksityisessä rahoituksessa olemme perässä, Ranto kommentoi Turussa järjestetyssä liikuntafoorumissa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö sai viime vuonna OKM:ltä 6,86 miljoonaa euroa, ja kaiken kaikkiaan Olympiakomitealle tuli valtionavustuksia hieman yli 8 miljoonaa.

Olympiakomitean tavoitteena on ollut lisätä sponsorirahan määrää.

– Lajiliitot voivat käyttää varainhankinnassaan omia urheilijoitaan, ja niin sen pitääkin olla. Olympiakomitealla sama mahdollisuus on kuitenkin hyvin pieni, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sanoo.

Suomalaisen urheilun resurssit ovat tällä hetkellä hajallaan.

Ranto kaipaa nykyistä selkeämmin asetettuja tulostavoitteita olympialaisiin. Mitalitavoitteen puuttuminen herätti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paljon kritiikkiä jo ennen Rion kisoja.

– Olympialaisiin pitäisi olla mitattavat tavoitteet, Ranto tiivistää.

Viime aikoina on väläytelty ajatusta erityisestä urheilun yhteiskuntasopimuksesta, joka selkiyttäisi valtion roolia suomalaisessa huippu-urheilussa.

Kojonkoski vierastaa kyseistä termiä, mutta hänen mukaansa valtion ja urheilujärjestelmän pitäisi sopia kirjallisesti siitä, mitä ollaan tekemässä.

– Silloin tekemisemme olisi nykyistä järkevämpää. Jos roolitusten ja resurssien sopimista haluaa nimittää yhteiskuntasopimukseksi, hyvä niin. Suomalaisen urheilun resurssit ovat tällä hetkellä hajallaan, ja päätöksiä tehdään erilaisista näkökulmista.

Kojonkoski ottaa esimerkiksi Tanskan, jossa tehtiin vuonna 1985 laki huippu-urheilun edistämiseksi. Tanska nappasi Riossa 15 mitalia.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat