– Teatteri kertoo ihmisten elämästä ja se pystyy näyttämään hyvinkin viiltäviä yksityiskohtia, joita ei haluaisi nähdä, Sinisalo täsmentää.

Näyttelijä Kalle Högbacka muistuttaa ammattinsa luonteesta.

– Kun aikoinaan näyttelijän ammattinimikettä mietittiin, yksi vaihtoehto oli ’teeskentelijä’. Eihän sitä tietenkään haluaisi, että politiikassa olisi teeskentelyä. Asiat eivät ole kuitenkaan niin mustavalkoisia.

– Esimerkiksi Juha Jokelan Esitystaloudet ja Ryhmäteatterin Eduskunta-sarjat tai vaikkapa Väinö Linnan Pohjantähti kertovat, että politiikkaa tämä meidän ihmisten elämä on, sanoo Sinisalo.

On katsojasta kiinni, miten hän tulkitsee teatteriesitystä tai sitä, missä jääkiekkoa pitäisi pelata.

– Jos ajatellaan jääkiekon MM-kisoja, jotka piti pelata osittain Valko-Venäjällä, niin joidenkin mielestä asiaa ei olisi pitänyt politisoida. Keskustelu on kuitenkin tärkeää ja sillä on vaikutusta esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, Högbacka sanoo.

Sinisalo täsmentää, että politiikka on totta ja teatteri ei välttämättä sitä aina ole.

Näyttelemisen yksi elementti on leikki.

– Näytteleminen on kontaktilaji kuten jääkiekkokin. ’Pelaaja’ olisi parempi sana näyttelijälle, Sinisalo sanoo.

Joskus käytettiin ilmaisua ”pelin politiikka”, jolla viitattiin puolueiden keskinäisiin lehmänkauppoihin.

– Toivon mukaan politiikka ei ole leikkiä, eikä kukaan leiki näillä asioilla, toteaa Högbacka.

Striimatut valtuustonkokoukset, televisioidut eduskunnan kyselytunnit ja tiedotustilaisuudet ovat eräänlaisia performansseja.

– Kiusaus voi olla sellainen, että kun ollaan televisiossa, esiinnytään omille faneille. Ehkä sitä ei haluaisi ajatella niin kyynisesti, että se olisi aikuisten leikkiä, Sinisalo pohtii.

– Niissä on käsikirjoitus, miten ne toteutetaan. Kun näytös on ohi, lähdetään pois, jatkaa Högbacka.

Sinisalo oli muutama vuosi sitten Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran, Kestävän talouden johtamiskurssilla, jossa leikittiin hallituksen muodostamista. Sinisalo valittiin sattumalta pääministeriksi. Leikki kesti viisi päivää.

– Siellä oli todella hyviä asiantuntijoita. Se oli leikkiä, mutta myös hirveän mielenkiintoista, kun oikeat ekonomistit laskevat meidän keksimiämme sote- tai maakuntamalleja.

Tässä leikissä pohdittiin taloutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Peruskysymys on, kumpi on tärkeämpää talous vai luonto? Ajattelen, että se on luonto, Sinisalo sanoo.

– Samaa mieltä, että se on luonto. Ei taloutta olisi ilman luontoa, eikä mitään muutakaan. Kun yhteiskunta on luotu pelkkään talouteen perustuen, niin luonto ei oikein tahdo sitä kestää. Jäljet näemme nyt, sanoo Högbacka.

Korona-aika on nostanut yhteisöllisyyden arvostamista.

– Jos koronassa on joitain hyviä puolia, se on tuonut meitä lähemmäksi omaa elinpiiriämme. Ei ole pakko lähteä lentokoneella Teneriffalle. Voi mennä vaikka Peltolammille hiihtämään, vinkkaa Sinisalo.

Olemme kaikki samassa veneessä ja meidän pitää jokaisen ajatella enemmän toisiamme.

– Etätyön mahdollisuudet ovat olleet meillä pitkään, mutta tämä tilanne on vasta pakottanut käyttämään niitä, Högbacka huomauttaa.

Kun kuntien talous oli monilla paikkakunnilla kiristynyt jo ennen pandemiaa, ovat tulevaisuuden näkymät hienoista toimenpiteistä huolimatta hämärät.

– Rokotusten edistymisen myötä aletaan esittää niitä esityksiä, joita on siirretty. Silloin freelancereilla tilanne jatkuu vaikeana ainakin vielä vuoden. Tämä on todellinen murhenäytelmä meille monille, Sinisalo sanoo.

Onneksi äänikirjat työllistävät osaa näyttelijöistä.

– Kotiin voi tehdä oman studion eikä tarvitse mennä Helsinkiin lukemaan. Myös tv-tuotannoissa on jonkin verran töitä, kertoo Sinisalo.

Sinisalo ja Högbacka ovat freelancereita ja he ovat nyt treenanneet itsekseen kotona.

Pakko on yrittää, muuta keinoa ei ole.

– Voi vaikka laulaa itsekseen ja tehdä harjoituksia. Voi opetella uusia tekstejä, kirjoittaa, miettiä, liikkua ja pitää mielensä ja kehonsa hyvällä fiiliksellä.

Sinisalo sai korona-apurahan kahden kuukauden työskentelyä varten ja opiskelee YAMK-tutkintoa, jonka voi suorittaa mahdollisen työn ohella. Apurahalla hän etsii ja opettelee uutta materiaalia ja perehtyy monitaiteelliseen esteettömään taideteokseen, jota hänet on pyydetty tuottamaan.

– Jos hetkellisesti elämästä viedään jotain pois, ei se tee elämästä yhtään sen huonompaa. Kannattaa käyttää aika hyväksi sillä tavoin, että kehittää itseään. On paljon miellyttävämpää elää itsensä kanssa, kun ajattelee positiivisesti, Högbacka sanoo.

Högbacka on tehnyt koronapandemian aikana kamerarooleja useissa tuotannoissa niin sarjoihin kuin mainoksiin, mutta aikaa on ollut tutustua myös arvokysymyksiin.

Molemmat muistuttavat, että nyt nimenomaan on aikaa lukea ja miettiä asioita.

– On ollut hyvä aika pysähtyä ja tutustua itseensä, ja pitää mieli sellaisessa tilassa, että ei panikoidu liiasta ajasta. Joitakin se saattaa ahdistaa, sanoo Högbacka.

Kumpikin on SDP:n kuntavaaliehdokkaana Tampereella. Högbacka on mukana ensimmäistä kertaa.

– Vaalikampanjat tulevat pitkälti tapahtumaan somessa. Ei auta kuin luuhata FB:ssä ja Instassa.

Sinisalon tulikaste vaalikentille tapahtui eurovaaleissa 2019.

– Kiersin vähän yli kuukauden aikana yllättävän monissa paikoissa ympäri Suomea. Kävin tosi ihania keskusteluita. Se oli valtavan antoisa kokemus.