Moni vanhempi kantaa huolta koronasta eikä halua tämän vuoksi haluaisi laittaa lasta kouluun.

– Tällainen arvio on ollut että 20%. Siinä on aikamoista (alueellista) haitaria. Jossain päin on kartoitusta on, että kaikkikin lapset olisivat tulossa.

– Se on ihan selvää, että ylivoimainen enemmistö tulee kouluun. Vanhemmat lähtevät siitä, että valtiovalta on näin päättänyt. Sitten on niitä, jotka aktiivisesti ovat sitä mieltä, että virheliike ja lapsia ei kouluun.

– Sitä me emme ole tehneet.

OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen on aiemmin arvioinut, että ennakko-olettamana ehkä 10–20 prosenttia oppilaista ei mahdollisesti tulisi kouluun.

MTV:n kyselyn mukaan esimerkiksi Jyväskylässä arvioidaan, että jopa 18 prosenttia koululaisista jäisi kotiin. Vaasassa arvio on kuitenkin vain noin 1–2 prosentin luokkaa.

Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Opetuksen järjestäjä voi poissaolon perusteiden arvioimiseksi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, kuten esimerkiksi lääkärintodistuksen lapsen kuulumisesta riskiryhmää.

Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta.

Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen. Oppilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa huomioiden.

Jos Luukkaisen ”rukkastuntuma” pitää paikkaansa, rehtorit ovat nyt eri kouluissa joutuneet pohtimaan vanhempien lapsien puolesta lähettämiä anomuksia, joissa lasta ei haluta koronahuolen vuoksi lähettää kouluun.

– Rehtori myöntää kaikki luvat, jota pöydälle tulee. Olen sitä mieltä. Pääsääntöisesti näin. Rehtori saattaa jollekin sanoa, että ei voi lupaa myöntää, mutta tietää näin tehdessään, että eivät tule kouluun. Luulen, että lähes kaikki luvat tullaan myöntämään, Luukkainen sanoo.

Myöhemmin hän tarkentaa, että kysymyksessä on otaksunta. Hän painottaa, että hän ei rehtoreita ohjaa.

– Mutta että rehtori arpoisi pohtisi ja selvittäisi todellisia perusteita, kun hänellä on ihan äärettömästi tekemistä, minä en siihen usko. Hyväksymisprosentti on varsin korkea, ennustan.

Ylipäätään Luukkainen sanoo sympatiseeraavansa erityisesti rehtoreita, joilta jo etäopetukseen siirtyminen vaati paljon järjestelytyötä.

– Rehtorit ovat ihan nesteessä tämän homman kanssa, heillä on hirveä työ ollut, Luukkainen sanoo viitaten moniin tehtäviin, joita korona on tuottanut.

– On valtava homma esimerkiksi, kun naruilla rajataan koulun pihat ja miten porrastetaan 10 minuutin tarkkuudella ruokatunnit. Ei heillä ole aikaa eikä mahdollisuuksia lähteä arpomaan, onko vanhempi tai oppilas tosissaan poissaoloissa ja kun kyse on noin kahdesta kouluviikosta. Koko kouluväellä on kädet täynnä.

Luukkainen painottaa, että lainsäädännöllisesti huomisesta alkaen kouluissa eletään normaalitilannetta.

Selvästi huolta äänessään hän pohtii tässä mielessä myös riskiryhmien tilannetta. Asiaa tulee luukkaismaisen suoraan ja varmaan vähän liioitellustikin:

– Normaali lainsäädäntö sanoo, että ei ole riskiryhmää jos ei ole elinvaurioita tai syöpä päällä, todella kovia sairauksia. Työterveys ei kirjoita lappuja, jos ihminen ajattelee, että on diabetes tai sydämen rytmihäiriötä, ei lääkäri kirjoita sairauslomalappua. Puhun opettajista, lapsista tai lasten tai opettajien perheistä. Lääkäri on hetteisellä maaperällä jos arpoo, että tämä on ja tuo ei. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin että ollaan normaaliolosuhteissa ja sillä mennään.

– Normaalilainsäädännössä tartuntatautilaki asettaa kriteerit, ei se ole virkavallan poliitikkojen tai lääkäreiden määriteltävissä. Tartuntatautilaissa ne määrittelyt riskiryhmälle ovat äärettömän korkeita. Ei ole oikein liikkumavaraa kellään.

Luukkainen painottaa toivovansa, että kenenkään kohdalla ei päädyttäisi minkäänlaisiin sanktiomenettelyihin.

– Olkoon henkilö aikuinen, oppilas, opettaja tai vanhempi joka sanoo, että lapsi ei tule kouluun, että siitä ei mitään rangaistusmenettelyä lähdettäisi kellekään tekemään, sitä minä toivon kovasti.

Opetushallitus kuitenkin tahollaan muistuttaa poissaoloon haettavasta perustellusta luvasta. Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta ja lääkäri voi arvioida myös poissaolon tarpeellisuutta.

Luukkainen sanoo, että valtiovallan ja ministerin linjattua normaaliolosuhteista, asiaa voi kritisoida.

– Millä logiikalla ollaan, se on eri asia, eli lapset ei saa tartuntaa ja ei levitä tautia, hän jatkaa.

Suomessa on tällä hetkellä käsitys, että lapset eivät kovin paljon levitä koronaa. OAJ:n puheenjohtajan puhe kuulostaa siltä, että hän näkisi toisin?

– En ole lääketieteen asiantuntija, en osaa ottaa kantaa. On jonkin verran ristiriitaista lääketieteellistä tutkimusta. Suomi uskoo, että lapset eivät levitä. Saksasta on tuloksia, että kyllä levittävät, Luukkainen sanoo.

– En ota kantaa, levittävätkö lapset vai eivät.

Sen Luukkainen toteaa, että esimerkiksi pieniä lapsia kouluun tuotaessa aikuisten ja lasten kohtaamisia voi tapahtua.

– Se lisää riskiä.

Hän toteaa myös, että opettajia on ohjeistettu siihen, että he eivät toimisi keskenään yhdessä kouluissa. Näitä suosituksia tulkitaan kuitenkin Luukkaisen mukaan eri tavoin eri puolilla ja on kouluja, joissa sanotaan, että normaalitilanne on päällä.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi eilisessä tiedotustilaisuudessa, että opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan väliaikaista muutosta perusopetuslakiin. Muutos mahdollistaisi lähi- ja etäopetuksen vuorottelun syksyllä epidemiatilanteesta riippuen. Kaavaillun lakimuutoksen yksityiskohdat jäävät nähtäväksi.

– Minulla on sellainen käsitys – en takaa, että se on absoluuttisesti oikea – että ministeri Andersonin ajatus perusopetuslain muuttamisesta on, että hän liittää sen epidemiaan. Lainsäädäntöä ei olla normaalitilanteessa muuttamassa.

Luukkainen pohtii, että tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi karanteenissa oleville lapsille etäopetusta.

Luukkainen sanoo, että normaalilainsäädännön puitteissa tartuntatautiviranomainen kunnassa voi päättää koulun kiinnilaittamisesta. Aluehallintovirasta taas voi sanoa, että nyt pannaan vaikkapa Uudenmaan tai Pirkanmaan koulut kiinni, mikä tarkoittaisi siirtymistä etäopetukseen.

– Joudutaan ratkaisemaan, ovatko molemmat (etä- ja lähiopetus) samaan aikaan mahdollisia. Ajattelen että yksittäisen koulun tai oppilaitoksen sisällä ei ole mahdollista, mutta en tiedä.

– Ammattijärjestön puheenjohtajana sanon, että ei opettajat voi tehdä molempia. Pitää olla työnjako, että toinen tekee lähi- ja toinen etäopetusta. Kyllä siinä rehtoreille tulee taas lisää hommia.