Näin ilmoitti tekevänsä 68 prosenttia suomalaisista, jotka vastasivat Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kansanväliseen Digital News Report 2020 -kyselytutkimukseen.

Liki yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoi nyt seuraavansa uutisia verkosta. Useampi seuraa uutisia verkosta kuin perinteisistä uutislähteistä.

Suomalaisten suosituimpia uutislähteitä ovat nyt sanomalehtien omat verkkosivustot ja sovellukset, kun edellisinä vuosina suosituimpia olivat tv-uutiset. Myös sosiaalisen median uutiskäyttö yleistyi viime vuodesta.

Sosiaalista mediaa ilmoittaa käyttävänsä uutislähteenä viikoittain 43 prosenttia suomalaisista.

– Sosiaalisen median palvelut eivät ole varsinaisia uutismedioita, mutta niillekin uutiset ovat tärkeitä. Ajankohtaisia uutisaiheita kommentoidaan sosiaalisessa mediassa, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen tiedotteessa.

Sosiaalisen median uutiskäytössä on Suomessa selviä eroja ikäluokkien välillä. Nuorista aikuisista liki kolmasosa ilmoittaa sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen. Yli 65-vuotiaista näin tekee vain kaksi prosenttia.

– Erityisesti nuorempi yleisö poimii jatkuvasti digitaalisesta virrasta itselleen merkityksellisimmät asiat ja päättää, mitä seuraa toisella silmällä, milloin haluaa keskittyä kunnolla, luonnehtii raportissa MTV Uutisten digitaalisten sisältöjen toimituspäällikkö Mona Haapsaari.

Uutiskäytössä Facebook nousee ylitse muiden sosiaalisen median kanavien. Seuraavaksi suosituin some-kanava uutiskäyttöön on Youtube.

Yleisesti ottaen suomalaiset ovat kiinnostuneita uutisista. Kaksi kolmasosaa kertoo olevansa erittäin tai varsin kiinnostunut uutisista. Tässä suomalaiset ovat tutkimuksen kymmenen kiinnostuneimman maan joukossa.

Uutismedian arvostukseen vaikuttaa se, koetaanko journalismi koko yhteiskunnan kannalta merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi. Suomalaisista 77 prosenttia ajattelee, että riippumaton journalismi on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä.

Kansainvälisesti verraten osuus on Suomessa keskimääräistä suurempi.

Suomalaiset myös haluavat uutiset mieluiten lähteistä, joilla ei ole erityistä mielipidettä, sen sijaan, että lähteet olisivat samaa tai eri mieltä oman mielipiteen kanssa.

– Voi ajatella, että viestinten halutaan esittävän asioista ’koko kuvan’, minkä jälkeen jokainen voi muodostaa niistä oman mielipiteensä, Reunanen lisää.

Kuten aiempinakin vuosina, suomalaiset luottavat uutisiin eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Hieman yli puolet suomalaisista ilmoittaa luottavansa useimpiin uutisiin. Luottamus vaihtelee muun muassa sukupuolen ja iän mukaan. Naiset luottavat uutisiin miehiä yleisemmin, kun taas nuorten keskuudessa uutisiin luotetaan keskimääräistä vähemmän.

Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut 12 prosenttiyksikköä, mutta luottamus useimpiin vastaajien itse seuraamiin uutisiin vain 4 prosenttiyksikköä. Yleisesti ottaen suomalaiset pitävät valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana. Luottamuksen yleistä heikentymistä voivat selittää viime vuosien keskustelu valeuutisista sekä ihmisten kohtaamat epäluotettavat julkaisut ja uutiset.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2 000 vastaajaa.