Politiikka
15.1.2019 08:28 ・ Päivitetty: 15.1.2019 08:28
Ruotsi peittoa Suomen 6–0: “Etumatkan kirimisestä on tulossa entistä haastavampaa”
Tänään julkaistu Taloustutkimuksen selvitys osoittaa, että Ruotsi on ottanut Suomeen vahvan etumatkan liikenneinfran kehittämisessä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies haastaa Suomen tulevaa hallitusta nostamaan liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle.
Ruotsi on Jyri Häkämiehen mukaan edellä kolmessa tärkeässä asiassa: infrainvestoinnit, väylien ylläpito sekä tieliikenteen kustannukset.
– Etumatkan kirimisestä on tulossa entistä haastavampaa, kun ennakkotietojen mukaan Ruotsin hallitus olisi kohdentamassa teihin ja rautateihin jopa 7 miljardia euroa vuodessa.
Häkämies laskee, että jo nyt Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun kansantalouksien kokoero otetaan huomioon. Ruotsin rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa.
– Naapurimaa käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi.
Suomi verottaa tieliikennettä lähes kaksi kertaa ankarammin.
Myös tieliikenteen verotus erottaa maita toisistaan. Häkämiehen mukaan Suomi verottaa tieliikennettä lähes kaksi kertaa ankarammin kuin Ruotsi. Ruotsi kohdentaa noin puolet tieliikenteeltä perittävistä veroista liikenneinfraan, Suomi käyttää alle viidenneksen.
Lisää aiheesta
Häkämies huomauttaa, että Ruotsissa pitkäjänteinen suunnittelu on pyörinyt jo useamman hallituskauden ja tulee olemaan myös parhaillaan muodostettavan hallituksen lähtökohta. Ruotsin voimassa oleva liikennesuunnitelma kattaa vuodet 2018–2029.
EK korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa:
– Liikenneinfran panostukset vaikuttavat merkittävällä tavalla suomalaisyritysten logistiikkakilpailukykyyn pitkien etäisyyksien maassa.
Hän pitää erinomaisena, että myös Suomessa on päätetty laatia yli vaalikausien ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2020–2031.
– Siinä on varmistettava riittävä kunnianhimon taso eritoten infrarahoituksesta. Myös uusia rahoitusmalleja on otettava käyttöön mahdollisuuksien mukaan.
“Suurempi tapaturmamäärämme ei johdu pelkästään asenteista ja ajotaidoista.”
Samaan päätyy myös liikennealan etujärjestöjen selvitys: Ruotsi laittaa liikenneinfrastruktuuriin reilusti enemmän rahaa kuin Suomi.
Infra ry:n ja Rakennusteollisuuden mukaan Ruotsissa liikenneinfraan laitettuja rahoja pidetään investointina, ei menoeränä.
Vertailusta ilmenee, että Ruotsissa investoinnit väylien rakentamiseen ja perusväylänpitoon vastaavat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa kokoluokka on 0,8 prosenttia.
– Länsinaapurissa osataan pitää ihmiset, tavarat ja raha liikkeellä, Infran toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö arvioi.
Järjestöjen mukaan Ruotsi luo liikennettä kehittämällä asuntorakentamista ja muita uusia investointeja. Samalla tuetaan ilmastotavoitteita, elinkeinoelämää, työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä.
– Voidaankin pohtia, käyttääkö Ruotsi liikenneinvestointeja tietoisemmin talouden ja yhteiskunnan ohjausvälineenä kuin me.
Infra ja Rakennusteollisuus kiinnittävät huomiota myös liikenneturvallisuuteen, jossa on huomattava ero Ruotsin eduksi.
– Joko uskaltaisimme tunnustaa, että suurempi tapaturmamäärämme ei johdu pelkästään asenteista ja ajotaidoista. Myös liikenteelle luoduissa olosuhteissa on eroja, ja niihin voimme yhteiskuntana vaikuttaa, Syrjö patistaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.