Epäluottamusta olivat esittäneet ruotsidemokraatit. Sitä tukivat vasemmistopuolue, maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit. Hallitusta oppositiosta käsin tukeneet keskustapuolue ja liberaalit äänestivät tyhjää.

Hallituksen varsinainen kaataja on vasemmistopuolue, sillä kriisi käynnistyi sen vastustettua oppositiosta viimeiseen saakka vuokrasääntelyn osittaista purkua.

Vasemmistopuolue käytännössä nosti vuokrasääntelyn purun vastustamisen niin isoksi kysymykseksi, että se oli oppositiosta käsin valmis esittämään epäluottamusta sosialidemokraattien johtamalle hallitukselle vieläpä yhdessä ruotsidemokraattien kanssa.

– Ruotsin poliittinen systeemi on ollut vellovassa tilassa jo pitkään. Ei ole täysin yllättävää, että jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Nyt se tuli tässä, Majander summaa.

Ruotsin perinteinen blokkipolitiikka on siis jo pidempään ollut vaikeasti toteutettavissa, sillä ruotsidemokraatit on noussut niin isoksi puolueeksi, ettei perinteisille porvari- ja vasemmistoblokeille enää löytynyt tarvittavaa enemmistöä. Nyttemmin eri puolueet ovat eriasteisesti lähentyneet ruotsidemokraatteja ja raottaneet yhteistyön mahdollisuuksia. Ruotsin politiikka on isossa käymistilassa.

Majander nostaa tikunnokkaan Ruotsin blokkipolitiikan ja sen, miten sitä on Suomestakin käsin ihailtu.

– Ei siitä ole kauhean kauaa, kun meillä oikeiston puolelta kaihottiiin, miten Ruotsissa on toimiva blokkijärjestelmä ja äänestäjän kuluttajansuoja on paikallaan. Ruotsissahan blokkijärjestelmä meni säpäleiksi jo edellisissä valtiopäivävaaleissa, Majander sanoo.

Majander toteaa, että Suomessa Sipilän (kesk.) hallituksen aikana alkoi vähän vahingossakin syntyä blokkipolitiikan tyyppistä asetelmaa, mikä on jatkunut nykyisen hallituksen aikana.

– Eihän tämä onnea ole Suomeenkaan tuottanut, Majander, joka ei ole blokkipolitiikan ystävä, sanoo.

– Vahva vakaa Ruotsi poliittisine järjestelmineen on kyllä aika sekaisin. Kun aavan meren tuolla puolen kaikki on näyttänyt aina jotenkin paremmalta, kyllä suomalaisessakin järjestelmässä puolensa on, Majander sanoo viitaten enemmistöhallitusten perinteeseemme.

Ruotsissa on viime vuodet opeteltu yli vanhan blokkirajan elämistä, kun kun liberaalit ja keskusta ovat entisinä porvariblokin tukipuolueina tukeneetkin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitusta oppositiosta. Majander kuvaa tämän tapahtuneen huonolla menestyksellä.

– Löfvenin hallituksen eläminen on ollut yhtä tuskaa.

Majander ei taaskaan malta olla kääntämättä katsetta Suomeen tällä kertaa vähemmistöhallitusta maahamme haikailevia kritisoiden.

– Hallituksen kokoamisen olleessa vaikeata meilläkin on väläytelty Suomessa välillä sitä, että muissa Pohjoismaissa on pystytty elämään vähemmistöhallitusten kanssa, jolloin on suurempi velvoite löytää enemmistön tuki neuvotellen parlamentissa. Nyt nähdään, että ei sekään mikään onnela ole. Neuvottelut voivat epäonnistua ja voi löytyä ”epäpyhä allianssi”, joka kaataa hallituksen.

Epäpyhä allianssi viittaa siihen, että hallitusta kaatamassa olivat yhdessä rintamassa niin vasemmistopuolue kuin ruotsidemokraatitkin.

Majander huomauttaa, että vähemmistöhallitus tuo politiikkaan jatkuvaa erittäin kovaa vääntöä ja kaupantekoa, kun joudutaan neuvottelemaan eri asioihin enemmistöä.

– Stabiili hallitus nojaa stabiiliin enemmistöön. Ehkä Ruotsin tilanne antaa perspektiiviä, millaista ”herkkua” on hallita vähemmistöhallituksella. Siellä on puolueet, jotka voivat jatkuvasti asettaa kynnyskysymyksiä. Ainoa mikä sen estää on hallitussopimus, joka on Ruotsissa ollut jo pitkään repalainen ja henkitoreissaan.

Kun keskusta ja liberaalit aikanaan suostuivat tukemaan nyt kaatunutta Löfvenin hallitusta, hallitussopimus edellytti sitä, ettei vasemmistopuolue saa vaikutusvaltaa hallituksen politiikkaan. Nyt taasen juuri vasemmiston puolelta kynnyskysymykseksi hallituksen tukemiselle nousi se, ettei vuokrasääntelyyn puututa toisin kuin hallituspuolueiden ja keskustan sekä liberaalien hallitussopimuksessa (Januaravtalet) vuonna 2019 oli sovittu.

– Ehkä oli pieni yllätys kuitenkin, että pääministeri Stefan Löfven, joka on erittäin taitava neuvottelija, ei pystynyt löytämään muotoilua tai kompromissia, joka olisi estänyt tapahtuneen. Vasemmistopuolue teki asiasta niin suuren profiilikysymyksen osoittaakseen, että he ovat olemassa ja heillä ei pyyhitä lattioita. Kyseessä toki on oikea asiakysymys, mutta se että kompromissia ei löytynyt, on puoluepolitiikkaa. Tilanne vain kuvastaa epästabiiliutta, joka Ruotsissa on ollut koko Löfvenin hallituksen ajan.

Mikä poliittinen ryhmä sitten voittaa Ruotsin kaoottisessa poliittisessa tilanteessa?

– Se voittaa, joka voittaa seuraavat vaalit, tulevat ne syksyllä tai vuoden päästä, sanoo Mikko Majander.

Vasemmistopuolueen puheenjohtajan Nooshi Dadgostarin Majander katsoo vuokrasääntelykysymyksessä esiintyneen erittäin hyvin ja uskottavalla tavalla puolueensa profiilin nostamisen kannalta. Majander kiinnittää huomiota myös siihen, että puolue pyrkii esiintymään vanhan sosialidemokraattisen aatteen mukaisesti eli vaalimaan kansankotia.

– He asemoituvat edustamaan vanhaa sosialidemokratiaa ja sen perinnettä.

Samankaltaista argumentaatiota tosin omalla tvistillään Majander on havainnut myös ruotsidemokraattien käyttävän.

Majander toteaa, että vaikka pian syntyisi Löfvenin III hallitus jollakin kombinaatiolla, se ei ratkaise Ruotsin poliittisen järjestelmän epävakautta.

– Se voi ratketa vasta vaaleissa. Eli mikä on liberaalien ja keskustan halu tukea vasemmistoon nojaavaa sosialidemokraattista hallitusta? Lisäväriä tulee siitä, että liberaalithan tekevät parhaansa tuhotakseen oman puolueensa. He ovat sisäisesti hajallaan. Sieltä avataan muun muassa jonkinlaista yhteyttä ruotsidemokraatteihin ja kannatus on äänikynnyksen rajalla.

Itse asiassa liberaalien kannatus on jo parin prosentin kieppeillä, kun äänikynnys Ruotsissa on 4 %. Myös hallituspuolue ympäristöpuolue keikkuu aivan äänikynnyksen rajoilla ja voisi pudota parlamentista. Heillekin syksyn vaalit voi olla iso riski.

Stefan Löfven ei tänään tiedotustilaisuudessa paljastanut, pyrkiikö hän etsimään uutta hallituspohjaa puhemiehen johdolla vai onko maassa syksyllä parlamenttivaalit. Teknisesti ottaen hänellä on viikko aikaa ratkaisevan päätöksen tekemiseen.

Mikko Majander näkisi uudet vaalit hyväksi asiaksi, sillä uuden hallituksen muodostamisen saattaisi joka tapauksessa viedä jälleen pitkän ajan. Päällä on lisäksi myös koronakriisi.

Toisaalta, jos uudet vaalit syksyllä järjestetään, Majander muistuttaa, että joka tapauksessa parlamenttivaalit järjestetään tässäkin tapauksessa myös ajallaan eli vuoden päästä syksyllä.

Löfvenin aseman sosialidemokraattien puheenjohtajana Majander ei ainakaan tiedä olevan uhattuna.

– Kyllä minusta Löfven on aika hyvin satulassa. Hallituskriisin ovat tuottaneet ja ajaneet kuitenkin kumppanit. En tiedä, onko hänen oma maineensa edes kärsinyt niin kovasti. Minusta tosin on ollut yllättävää, että korona ei ole herättänyt suurempaa kritiikkiä hallitusta eikä Löfveniä kohtaan. En oikein näe, että omien joukossa tämä menisi Löfvenin piikkiin. Tämä on epäonnistuminen, mutta tietysti syntipukit demarit löytävät helposti muualta kuin omasta johtajastaan. Löfven on kuitenkin taitavan maineessa ja on elänyt vaikeassa mandaatissa. En näe suoraa haastetta hänen johtajuudelleen.

Mikko Majander.