Wennemon mukaan Ruotsin palkanmuodostusjärjestelmä perustuu pitkälti hyväksynnälle. Sille, että kaikki osapuolet hyväksyvät pelisäännöt ja että suurin osa pitää tätä järkevänä.

Nyt Suomessa palkansaajapuoli näkee, että hallitus ajaa lakiuudistuksia työnantajien etuja ajatellen. Ruotsissa poliitikot yrittävät välttää sekaantumasta työmarkkinoihin. Yleensä siellä sopu löytyy neuvotellen työnantajien ja työntekijöiden välillä.

– Poliitikkojen ei ehkä tarvitse itse sekaantua niin paljon asioihin, jos saa osapuolet mukaansa ja ymmärtämään tavoite. Uuden ilmapiirin luominen on ehkä tärkeintä, ja silloin kumpikaan osapuoli ei saa tuntea, että sen yli kävellään, Irene Wennemo sanoi Kauppalehden haastattelussa.

SUOMESSA ammattiyhdistysliike vastustaa muun muassa Orpon hallituksen suunnitelmaa säätää lailla, että vientiteollisuuden määrittämää palkankorotuslinjaa ei voisi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksella. Käytännössä tämä merkitsi esimerkiksi naisvaltaisten hoiva-alojen neuvottelumahdollisuuksien romuttumista.

Ruotsissa toimii vastaava malli, jo 1990-luvulla rakennettu Industriavtalet. Siinä vientiteollisuus neuvottelee työmarkkinakierroksen ensimmäiset sopimukset. Muut liitot eivät omissa sopimuksissaan saisi ylittää näiden tasoa. Eri alojen välisiä palkkaeroja tasataan paikallisilla sopimuksilla.

Industriavtaletin neuvottelivat pääosin työmarkkinaosapuolet eikä sitä ole kirjattu lakiin.

– Hyväksyntää ei voi hankkia lainsäädännöllä. Poliitikot eivät olisi voineet säätää tätä mallia yksityiskohtineen valmiiksi, sen piti tulla työmarkkinaosapuolilta, Wennemo sanoo.

Samaa viestiä Wennemo kertoi myös hänen luonaan elokuussa vierailleelle työministeri Arto Satoselle (kok.).