Ulkomaat
20.6.2024 18:03 ・ Päivitetty: 20.6.2024 18:03
Ruotsin yleisradio: Ruotsi palauttaa yli 80 suomalaisista haudoista ryöstettyä vanhaa pääkalloa
Ruotsi palauttaa yli 80 vanhaa suomalaista pääkalloa Suomeen loppukesästä, kertoo Ruotsin radio. Kyse on ruotsalaisten rotututkijoiden 1870-luvulla täältä haudoista kaivamista ihmisjäänteistä.
Jäänteet olivat 1870-luvulta saakka Karoliinisen instituutin hallussa. Laitos itse sanoo, että sen tuon ajan toiminnassa on ollut epäeettisiä ja jopa rasistisia piirteitä.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden kallojen luovuttamisesta Suomeen huhtikuussa. Ruotsin radion mukaan ruotsinsuomalainen komitea on vaatinut kallojen palauttamista vuodesta 2018 asti.
Tarkka päivämäärä kallojen palauttamiselle on vielä auki, kertoi Karoliinisen instituutin käsittelijä Maria Josephson radiolle tänään. Ihmisjäänteet kuljetetaan Suomeen kuorma-autolla ja laivalla, ja kunnioittava liikuttelu vaatii Josephsonin mukaan suuret laatikot.
- Nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen, että ollaan ihan käytännön asioita ratkomassa, ja näyttää siltä että saadaan tämä asia melko pian maaliin, Suomen päässä kuljetuksen koordinoinnista vastaava hallitusneuvos Joni Hiitola kertoo radiolle. Hänen mukaansa yhteistyö Karoliinisen instituutin kanssa on sujunut hyvin.
Hiitola luonnehti pääkallojen kotiuttamista huhtikuussa erityislaatuiseksi tapaukseksi. Meiltä on pari kertaa palautettu täällä kokoelmissa olleita alkuperäiskansoihin kuuluvien vainajien luita kotimaihinsa.
Viimeksi Suomen kansallismuseo palautti vuonna 2020 arkeologiseen Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneet ihmisjäänteet pueblointiaanien jälkeläisille Yhdysvalloissa.
Lisäksi Suomen sisällä on Hiitolan mukaan viety joitakin kokoelmiin kuuluneita saamelaisvainajien luita haudattavaksi alkuperäisille sijoille.
SUOMALAISET pääkallot kerättiin jo tuolloin vanhoiksi mielletyistä haudoista 1870-luvulla. Vanhimmat ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Karoliinisen instituutin selvityksen mukaan vain kolmen henkilöllisyys tiedetään. Kaikki kolme kuolivat valtiollisissa laitoksissa, todennäköisesti vankilassa.
Pääkallot kiinnostivat ruotsalaisen antropologin Gustaf Retziuksen tutkimusryhmää, joka liikkui kesällä 1873 muun muassa Hämeessä. Matkan tuloksista valmistui kirja Finska kranier jämte några natur- och literatur-studier inom andra områden af finsk antropologi.
Matkan aikana Retzius mittaili myös elävien suomalaisten kalloja ja ruumiinmuotoja.
Eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, 55 kappaletta.
Jo ennen Gustaf Retziuksen matkaa hänen isänsä Anders Retzius oli saanut joitakin pääkalloja muun muassa kahdelta Helsingin yliopiston professorilta, selviää Karoliinisen instituutin vuoden 2020 selvityksestä.
Retziuksen aikaan kiinnostus kalloihin liittyi nykynäkökulmasta epätieteelliseen rotuajatteluun, jonka mukaan tiettyjen rotutyyppien kalloissa mittasuhteet olisivat tietynlaisia. Rotuopin yhtenä tavoitteena oli ihmisten fyysiseen ja muuhunkin kehitykseen liittyvien erojen tutkiminen. Tutkimuskohteina olivat muun muassa pääkallot.
Kesällä 1873 Gustaf Retziuksen avustajina Suomessa liikkuivat lääketieteen opiskelija Erik Nordenson ja Christian Lovén, joka oli syntynyt Turussa ja jolla oli suomalaissyntyinen vaimo.
Ryhmä kaivoi pääkalloja neljällä paikkakunnalla. Eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, 55 kappaletta. Lisäksi kymmenen kalloa kaivettiin Pielavedeltä, kaksi entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta ja kolme Rautalammilta.
Teksti: Saimi Juutinen / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.