Suomalaisasiantuntijoiden mukaan taustalla on Ruotsin vahva perinne, jossa vasemmiston ja oikeiston ero on muodostanut politiikan ainoan ulottuvuuden.

– Sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen koko olemassaolon oikeutus perustuu vasemmiston ja oikeiston jakoon. Jos tätä ulottuvuutta hämärretään, puolueet kokevat merkityksensä vähenevän ja häviävän, tiivistää professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta.

Ajatus kulkee niin, että jos kokoomus ja demarit istuisivat samassa hallituksessa, ei tällaisen hallituksen politiikkaan tyytymättömälle äänestäjälle olisi enää vaihtoehtoja valittavaksi.

– Muut kysymykset eivät ole päässeet sekoittamaan pakkaa – tai eivät ole tähän saakka päässeet, Meinander Helsingin yliopistosta sanoo.

– Neuvostoliitto ja Venäjä olisivat käyttäneet sitä hyvin pian hyödyksi, Meinander arvioi.

Myös Ruotsin vaaleja sunnuntaina paikan päällä seurannut SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm arvioi maanantaina Demokraatille, ettei maltillisen kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteistyö näytä mahdolliselta.

– Puolueet ovat ideologisesti niin kaukana toisistaan. Esimerkiksi maltillisen kokoomuksen verolinjat ovat sellaiset, että minun on hyvin vaikea nähdä tämän tapahtuvan, Rönnholm totesi.

Pääministeri Stefan Löfven ja muut poliitikot ovat puhuneet blokkipolitiikan lopettamisesta puolesta. Se ei näytä tarkoittavan sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen hallitusta vaan jommankumman puolueen yhteistyötä vastablokin pienpuolueiden kanssa.

Von Schoultzin mukaan avainasemassa lienevät porvariallianssiin kuuluvat keskusta ja liberaalit. Ne voisivat esimerkiksi tukea sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen koalitiota – joko hallituksessa tai sen ulkopuolella.

– Silloin kokoomus olisi edelleen hallituksen ulkopuolella ja tarjoaisi äänestäjille vaihtoehdon, von Schoultz sanoo.

Eräänlainen blokkirajan ylitys olisi myös yhteistyön aloittaminen ruotsidemokraattien kanssa. Meinander pitää mahdollisena porvarihallitusta, joka nojautuisi ruotsidemokraattien passiiviseen tukeen.

– Väitettäisiin, ettei ole oltu yhteistyössä heidän kanssaan, vaikka kuitenkin on oltu, Meinander ennustaa.

Tavallisille ruotsalaisille ajatus kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien hallituksesta ei ole ollut kyselyiden perusteella aivan niin mahdoton ajatus kuin poliitikoille ja tutkijoille. Von Schoultzin ja Meinanderin mukaan ylitsepääsemättömiä eroja ei myöskään löydy puolueiden poliittisista ohjelmista tai henkilöistä.

Vahva perinne kuitenkin sanelee sen, että raja jää tälläkin kertaa ylittämättä.

– Se on valitettavaa, koska se olisi kaikin puolin järkevin vaihtoehto ja murentaisi vanhaa eripuraa, Meinander sanoo.

Blokkien voimasuhteet edustajapaikoissa olivat tiistaina 144–142 punavihreiden hyväksi. SVT:n haastattelema asiantuntija Jonas Hinnfors ei usko, että jäljellä olevien äänten lasku keskiviikkona riittäisi keikauttamaan järjestystä toiseksi.

Toimittaja: STT / Niilo Simojoki