Työmäärä näkyi myös fyysisesti Ruotsissa, jossa Rönnholm vietti eilisen vaalipäivän. Sosialidemokraatit ottivat nimittäin vaalien alla yhtyettä jopa 1,6 miljoonaan ruotsalaiseen.

– Ja tämä tehtiin henkilökohtaisella kontaktilla eli soittamalla tai ovelta ovelle.

Puoluesihteerin silmin Ruotsin vaaliasetelmaa ja -työtä helpottaa hieman se, että maassa käydään samalla kertaa kolmet vaalit: Edustajia valitaan niin valtiopäiville, maakäräjille kuin kunnallispolitiikkaan. Tämä näkyi niin kontaktien määrässä kuin äänestysprosentissa, joka oli jälleen lähes 85 prosenttia. Rönnholm pitää puolueen toteuttamaa työmäärää silti “käsittämättömänä”.

Mutta ennen vaaleja palkintoja ei oltu jakamassa, vaan melkeinpä päinvastoin. Sosialidemokraattien kannatuksen povattiin pahimmillaan tippuvan liki 10 prosenttiyksikköä ja vihreiden ennustettiin jo jäävän alle 4 prosentin äänisaaliin ja jäävän näin ulos valtiopäiviltä.

– Erikoiset vaalit, koska perinteiset kysymykset, kuten lasten ja vanhusten hoiva, työllisyys ja talous, olivat enemmän taka-alalla. Maahanmuutto ja sisäisen turvallisuuden kysymykset olivat selkeästi pinnalla.

Vaikka maahanmuutto on noussut pinnalle, ei se Rönnholmin mukaan missään määrin kuitenkaan vallannut koko keskustelua Ruotsissa. Hänen mukaansa esimerkiksi terveydenhuolto ylittikin maahanmuuton vaalikysymyksenä.

– Mutta vaalien tematiikka oli eri tyyppinen kuin aikaisemmin. Ja totta kai aina hallituspuolueet saavat jonkin verran kritiikkiä.

Puolueen kannattajia Ruotsin sosiaalidemokraattien vaalitilaisuudessa Tukholmassa.

Tätä vasten sosialidemokraattien vaalipäivän loppukiriä lähemmäs 30 prosentin kannatusta voikin pitää torjuntavoittona, kuten puolue on maanantaina korostanut. Vihreätkin säilyttivät asemansa valtiopäivillä, joskin sangen täpärästi.

– Luulen monen sosialidemokraatin pelänneen, että puolueen kannatus olisi jäänyt 26 prosentin paikkeille. 28,4 prosenttia on kuitenkin selkeästi parempi tulos. Tässä näkee mielestäni demareiden loppua kohti nousseen kampanjan ja jalkatyönsä merkityksen, Rönnholm kuvailee Tukholmassa vallinneita tunnelmia.

– Varmaan nousussa näkyy myös keskustelu siitä, minkälaista Ruotsia ruotsalaiset oikeasti haluavat. Ruotsidemokraattien taustalla oleva ideologia on ruotsalaisille sitten kuitenkin todella vieras. Mutta on mielenkiintoinen kysymys, kuinka paljon ruotsidemokraattien äänissä on kyse tällaisista yleisistä protestiäänistä ja kuinka paljon ääniä satoi heille liittyen selkeästi maahanmuuttoon. Tätä en pysty arvioimaan. Mutta ainahan sellaiselle menee osa äänistä, joka on kauimpana poliittisesta keskiöstä.

Rönnholm huomauttaa, että ruotsidemokraattien nousua vastaava tilanne on Suomessa jo kertaalleen nähty. Kyseessä on tietysti perussuomalaisten vaalimenestys vuodelta 2011.

– Se jytky tuli ja meni. Ja silloin ihmiset ovat nähneet, minkälaista hallituspolitiikkaa sen perusteella on tehty. Ei ainakaan kauhean työntekijäystävällistä.

SDP:n puoluesihteerin mielestä mielenkiintoista on pohtia myös keskusta-oikeistolaista allianssia johtavan maltillisen kokoomuksen tilannetta. Puolue on menettänyt kahdessa vaalikaudessa yli 10 prosenttia äänistään.

– Puolue menetti jälleen kannatustaan, mutta heillä on silti hirveä hallitushalu. Etenkin puoluetta johtavalla Ulf Kristerssonilla. Mutta jaa-a. Saa nähdä mitä tulee.

Rönnholmin viimeiset virkkeet taitavat olla se kaikista osuvin arvio, kun katseet käännetään tuleviin hallitusneuvotteluihin. Tilanne on nimittäin todella kinkkinen.

Perinteisten vasemmiston ja porvariblokin välinen kamppailu näytti vaalien jälkeen päättyvän paikkamäärissä laskettuna vasemmistoblokin äärimmäisen niukkaan voittoon. Joskin lopullinen selvyys blokkien tiukkaan tilanteeseen saadaan vasta keskiviikkona, kun ulkomailla asuvien ruotsalaisten äänet saapuvat laskettaviksi.

Asetelmaa mutkistaa ruotsidemokraattien nousu. Puolue sai vuonna 2014 alle 14 prosenttia, mutta jo silloin ruotsidemokraatit aiheuttivat päänvaivaa budjettiesityksiä hyväksyttäessä liittoutumalla porvariblokkiin. Ainakin tähän asti kaikki valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä puolueen kanssa, jonka juuret ovat vahvasti äärioikeistossa. Yli 17 prosenttia äänistä saanut puolue voi siitä huolimatta aiheuttaa harmia myös oppositiosta käsin murentamalla hallitusvastuussa olevien rintamaa.

Ruotsin istuva pääministeri Stefan Löfven julistikin SVT:n haastattelussa blokkipolitiikan olevan ohi. Löfven on ehtinyt myös jo kosiskella keskusta-oikeistolaiseen allianssiin kuuluvaa keskustapuoluetta sekä liberaaleja mukaansa hallitukseen. Rönnholmin mukaan etenkin keskustapuolueen Annie Lööf on kuitenkin hyvin vahvasti mukana allianssissa.

– Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander oli kommentoinut, että keskusta olisi tulossa hallitukseen demareiden tueksi. Minä en ole vielä ihan varma, keskusta-oikeistolainen allianssi on hitsautunut yhteen vahvasti jo niin pitkältä ajalta, Rönnholm arvelee.

Joissain puheenvuoroissa on väläytelty myös jo pohdintoja, voitaisiinko sosialidemokraatit ja maltillinen kokoomus nähdä historiallisessa hallitusyhteistyössä. Rönnholm uskoo tähän vielä vähemmän.

– Puolueet ovat ideologisesti niin kaukana toisistaan. Esimerkiksi maltillisen kokoomuksen verolinjat ovat sellaiset, että minun on hyvin vaikea nähdä tämän tapahtuvan.

Oikeastaan ainoastaan yksi asia lienee varmaa. Nyt nähdyllä vaalituloksella on vaikea muodostaa sellaista enemmistöä, jolla saataisiin läpi budjettilait. Etenkin mikäli esitetty linja pitää ja ruotsidemokraattien kanssa ei haluta tehdä hallitusyhteistyötä. Mikäli budjettilait saadaan läpi, ovat myös vähemmistöhallitukset mahdollisia.

Mutta pitäisikö Ruotsissa ottaa mallia itänaapurista ja asettaa ruotsidemokraatit hallitusvastuuseen? Valta tuo vastuuta, puolueen todelliset karvat saattaisivat erottua ja kannatuskupla puhjeta.

– En osaa sanoa ruotsalaisille mitä heidän pitäisi tehdä tai mikä on toimivaa ja mikä ei. Mutta Suomessa on nähty, etteivät perussuomalaiset ole tässä hallituksessa aidosti hoitaneet esimerkiksi ihmisten palveluita vaan olleet mukana rajuissa leikkauksissa.

Vaaleja paikalla seuranneena Rönnholmin mieleen ei kuitenkaan jäänyt päällimmäisenä ruotsidemokraattien vaalimenestys tai hallitusspekulaatiot. Puoluesihteeri kiinnitti huomiota siihen, miten jalkatyöllä on valtava merkitys.

– On oltava läsnä ihmisten arjessa. Sosialidemokraateillakin gallupit sahasivat Ruotsissa ylös ja alas, mutta pää on vain pidettävä kylmänä. Kyllähän aina joku haluaa rivit hajottaa, jos mahdollisuus ilmenee.

Niin. Ruotsissa sosialidemokraatit tekivät tosiaan sen 1,6 miljoonaa ihmiskontaktia. Millaisen repäisyn sosialidemokraatit aikovat järjestää ensi keväänä Suomessa?

Rönnholm muistuttaa, että vaikka Ruotsissa nähty sosialidemokraattien kampanjointi antaa hyvän osoituksen työn tuomasta palkinnosta, ei hän kykene lopulta sanomaan vielä mitään varmaksi.

– En voi luvata mitään lukuja, sillä se on ihmisten käsissä. Mutta kampanjatyötä tekevät ja äänestävät ihmiset voisivat Ruotsin esimerkin innoittamana pohtia, kuinka monta askelta ovat valmiita ottamaan, että ihme tapahtuu.