Liitot perustelevat esitystään sillä, että koronakriisi on osoittanut, kuinka työntekijöiden asema on kriisitilanteissa tes-tasolla epäselvä.

Kriisilausekkeeseen on liittojen mielestä kirjattava selvästi, milloin kriisiajan työehtosopimus otetaan käyttöön ja keihin sitä sovelletaan. Kriisisopimuksessa olisi määräykset vähintään työ- ja lepoajoista, työturvallisuudesta ja etenkin kriisin aikana normaalipalkan päälle maksettavista lisäkorvauksista.

Kriisitilanteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi tapahtumaa tai tapahtumien sarjaa, jotka voivat aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia häiriöitä ja jotka vaativat välittömiä ja välttämättömiä toimia. Ruotsissa vastaava kriisisopimus on jo tehty.

– Se on kuitenkin selvää, että tartuntataudeista ylipäätään voi tulla elinikäisiä seurauksia.

Norjassa on perustettu työryhmiä pohtimaan, miten tartuntatautien aiheuttamat vahingot korvataan henkilöstölle.

Suomessakin tapaturmavakuutuskeskus on ottanut asian esiin ja todennut työssä koronavirukseen sairastumisen ammattitaudiksi. Liitot pitävätkin nyt tärkeänä, että työnantajat pitävät kiinni toimeentulon ja terveyden pelisäännöistä.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa, että osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö antaa mahdollisuuden kriiseistä selviämiseen.

– Jokainen kriisitaistelun eturintamassa työskentelevä ansaitsee työstään kunnollisen korvauksen. Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä työtään turvallisesti; terveyttään tai henkeään vaarantamatta, hän toteaa tiedotteessa.

Niemi-Laineesta näyttää siltä, että pääministeri Sanna Marinkin (sd.) on herännyt ajatukseen siitä, että kuntatyöntekijöitä on palkittava poikkeusolojen lisällä.

– Erityisen huolissamme olemme siitä, että muun muassa hoitotyötä tekeville lankeaa suuri vaara joutua työssään useiden päivien ja pahimmassa tapauksessa parinkin viikon karanteeniin tartuntatilanteessa. Tässäkin suhteessa työlainsäädäntö olisi saatava ajan tasalle, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki huomauttaa.

Puheenjohtajat muistuttavat, että koronakriisin aikana valtioneuvosto on asettanut useita henkilöstöryhmiä erityisasemaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten ammattien takia.

– Nämä henkilöstöryhmät ovat joutuneet terveytensä uhalla työskentelemään ilman tarpeellisia suojaimia koronaviruksen lähellä.

– On uskomatonta, miten osa sairaaloista on lisäksi pidättänyt palkan työnsä vuoksi koronakaranteeniin joutuneilta. Tämä on ollut työnantajilta epäinhimillistä! Palkka on maksettava, Niemi-Laine huomauttaa.

– Olemme kantaneet suurta huolta koronakriisin alusta lähtien siitä, että suojavarusteiden varastot ovat olleet täysin riittämättömät, Pihlajamäki lisää.

Jyty ja JHL muodostavat yhdessä julkisen alan neuvottelujärjestö JAUn. JAU on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT Kuntatyönantajien kanssa. JAU edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä.

Sote-alan ammattilaisista unioniin kuuluvien liittojen jäseninä on muun muassa lähihoitajia, välinehuoltajia, sairaanhoitajia, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä.