Rydmanin mukaan varsinainen syy puolueen vaihtamiseen on se, ettei kokoomus ollut päästämässä häntä enää ehdolle Helsingin vaalipiirissä. Jokisipilän mukaan kokoomus painoi luultavasti jarrua mainekysymysten vuoksi.

– Kokoomuksen puoluejohto on varmaan miettinyt, että maineriski on edelleen olemassa, jos Rydman olisi ollut heidän listoiltaan ehdolla, Jokisipilä toteaa.

Hän viittaa Helsingin Sanomien uutisointiin Rydmanin käytöksestä poikkeuksellisen nuoria naisia kohtaan. Lehti ei kuitenkaan ole väittänyt hänen toimineen rikollisesti.

– Tämä liittyy isompaan keskusteluun kokoomuksen ideologisesta linjasta. Onko vanhasta arvokonservatiivisesta, kansallismielisestä kokoomuksesta enää paljoakaan jäljellä? Ne ovat arvoja, joita Rydman on edustanut nykyisessä eduskuntaryhmässä ehkä kaikkein selkeimmin.

BLOGISSAAN Rydman mainitsee olevansa ”svinhufvudilainen” kokoomuslainen, mutta kokee toteuttavansa sitä vastedes paremmin perussuomalaisissa.

1930-luvun presidentin Pehr Evind Svinhufvudin (1861-1944) asenteisiin viittaavassa termissä on Jokisipilän mielestä kyse arvokonservatiivisuudesta.

– Ei nyt talouspoliittisesti ihan yövartijavaltiomeiningistä, mutta ei paljon puutukaan. Svinhufvudillahan oli aikanaan kuuluisa toteamus, että ensin on rajat turvattava ja sitten vasta leipä levennettävä. Varmaan se mikä eniten Svinhufvudia määrittelee, on perinteinen isänmaallisuus ja suomalaiskansallismielisyys.

Perussuomalaiset on myös Jokisipilän mukaan ainakin puolueohjelmien perusteella lähempänä svinhufvudilaisuutta kuin nykyinen kokoomus.

– Kokoomus ei taida puhua nykyohjelmissaan enää sanallakaan kansallismielisyydestä ainakaan perinteisessä mielessä. Perussuomalaisten ohjelma on täynnä tätä. Kaikkia poliittisia asioita katsotaan ennen kaikkea kansallisen edun silmälasien läpi.

– Eli jos poliitikko mieltää olevansa svinhufvudilainen, niin kyllä sanoisin, että parhaiten sitä perinteisempää kansallismielisyyttä pääsee nykyisistä isoista puolueista toteuttamaan perussuomalaisissa.

JOKISIPILÄ tulkitsee perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lanseeraaman ”rouhean kansanliikkeen” käsitteen viittaavan lähinnä puolueessa vallalla olevaan sanomisen kulttuuriin.

– Se liittyy perussuomalaisten poliittiseen tyyliin. Retoriikassa taiteillaan hyvän ja huonon maun rajoilla, sitten tulee syytteitä ja tuomioitakin varsinkin, kun puhutaan maahanmuuttoasioista. He puhuvat täysin toisella tavalla kuin muut puolueet.

Rydman arvostelee blogiteksteissään kokoomuksen johtoa imagoon keskittymisestä, kun puolueessa ei vaikuttanut olevan rohkeutta päästää häntä ehdokkaaksi. Jokisipilä kertoo ymmärtävänsä hyvin, mitä Rydman ajaa kritiikillään takaa.

– Kyllähän meillä viestintätoimistojen valta on kovasti kasvanut poliittisessa viestinnässä ja poliittisesta kielestä on tullut varsin sisäsiistiä ja särmätöntäkin. Kun puoluejohtajat ja puolueen näkyvät hahmot puhuvat, on enemmänkin tärkeää, ettei suututeta ketään, ettei oman puolueen äänestämisestä tehtäisi mahdotonta kenellekään.

Perussuomalaisten strateginen analyysi on ollut Jokisipilän mukaan toisenlainen. Puolue ei pyri puhuttelemaan suurinta osaa äänestäjäkunnasta.

– He ovat tehneet sen analyysin, että äänistä on mahdollista saada 20 prosenttia keskittymällä omiin ydinviesteihin. Sen takia he ovat nostaneet esiin teemoja, joita muut puolueet haluavat mieluummin välttää ja kiertää kaukaa. Kuten esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuton ja ilmastotoimien kyseenalaistamisen kokonaan ja monissa muissa puolueissa junttimaiseksi leimatun kansallisen edun korostamisen.

NÄETKÖ, että Rydmaniin liitetyissä grooming-epäilyissä olisi perussuomalaisille minkäänlaisia riskejä Helsingissä?

– Perussuomalaisten näkökulmasta pohjamuuttuja on varmaan se, että mitään syytteitä ei nostettu puhumattakaan siitä, että tuomioita olisi annettu. Ja syyttömyysolettaman mukaan ihmistä pitää kohdella syyttömänä niin kauan kunnes tuomioistuin toisin toteaa.

Jokisipilä viittaa tässä kokonaan toiseen tapaukseen: Poliisi tutki Rydmania syksyllä HS-uutiseen liittymättömästä, vuonna 2015 tapahtuneesta raiskausepäilystä. Syyttäjä ilmoitti nyt joulun alla, ettei Rydmania vastaan nosteta tästä syytettä.

– Ehkä syyttömyysolettama on perussuomalaisten kannattajakunnassa tärkeämpi muuttuja kuin se, miten yleisten normien mukaisesti hän on mahdollisesti käyttäytynyt yksityiselämässään. Kokoomusjohto linjasi, että vaikka käytös ei olisi rikollista, käytös on ollut semmoista, että sitä ei voida nykymaailmassa hyväksyä.

RYDMAN nosti blogissaan esiin myös halunsa kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyölle.

Hänen mielestään paras tae porvarihallituksen syntymiselle on äänestää keväällä perussuomalaisia. Jokisipilä nostaa mahdollisen yhteistyön tieltä esiin kaksi asiaa.

– Talouspoliittisesta näkökulmasta perussuomalaiset on tarjolla olevista vaihtoehdoista se, minkä kanssa kokoomuksella olisi varmaan helpointa löytää yhteinen sävel hallitusohjelmatasolla.

– Sitten on tämä toinen puoli eli arvokonservatiivisuus ja kansallismielisyys. Sen suhteen perussuomalaisten ja kokoomuksen välimatka toisistaan on aika pitkä.

– Perussuomalaiset on leimallisesti kansallismielinen puolue ja nostaa sen kaikissa asioissa esiin. Kokoomus taas on profiloitunut puolueista eurooppalaisimpana ja korostaa kansainvälisyyttä. Erot kiteytyvät EU-politiikkaan. Toinen on leimallisesti EU-kriittinen ja toinen kaikkein myönteisin EU-puolue Suomessa. Näitä sitten tasapainotellaan.