- Sopeutuksetkin on osaltaan toteutettava, koska meidän on huolehdittava siitä, että rahat riittävät myös tulevien sukupolvien palveluiden järjestämiseen, Rydman sanoo STT:lle.

Hän sanoo, että sote-sektorin säästökohteiden tulee olla ”mahdollisimman vähän kivuliaat”, mutta ei vielä paljasta, mistä ne löytyvät.

- Jos julkisesti ottaisin siihen kantaa, niin se ei varmastikaan tekisi neuvotteluista muiden puolueiden kanssa ainakaan helpompia.

PERUSSUOMALAISTEN suunnalta on esitetty tiukkaa kritiikkiä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä kohtaan, joiden on väitetty jarruttavan leikkauskohteiden löytämistä.

Rydman sanoo odottavansa hyvää yhteistyötä kovien asiaosaajien kanssa.

- Lähtökohta on se, että päätökset tehdään poliittisella tasolla ja virkamiesvalmistelu tukee sitä päätöksentekoa. Uskon, että tämä lähtökohta ymmärretään ja jaetaan laajasti ministeriössä, Rydman sanoo.

Helsinkiläistä sote-ministeriä ei ole nähty Suomessa sitten 2000-luvun alkupuolen. Voiko sote-ministerille olla hyötyä siitä, että ei tunne lukkarinrakkautta esimerkiksi maakuntasairaaloita kohtaan?

- Minun täytyy todeta, että ihan samanlaista kyläpäälliköintiä ja siltarumpuilua osaavat kyllä helsinkiläisetkin harrastaa kuin kaikki muutkin maakuntasatraapit, Rydman vastaa.

Hän lisää, että ministerin pitää tietysti katsoa ennen kaikkea valtakunnallista kokonaisetua, jossa palvelut taataan kaikkialla Suomessa asuville. Rydman haluaa alleviivata, että Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole lakkauttanut yhtään sairaalaa eikä ole lakkauttamassa.

TULEVA ministeri sanoo kantavansa huolta vanhustenhuollon tilanteesta. Hänen mukaansa pitäisi pystyä varmistamaan, että esimerkiksi yksityisissä hoivakodeissa taloudellista tehokkuutta ei haeta väärästä paikasta.

- Etteivät heikossa asemassa olevat vanhukset, jotka eivät välttämättä kykene puolustamaan itseään riittävästi, joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa heidän potilasturvallisuutensa kärsii, Rydman sanoo.

Samaan aiheeseen hän liittää hoitohenkilökunnan puutteellisen kielitaidon, johon tulisi Rydmanin mukaan kiinnittää vakavasti huomiota.

- On aivan keskeinen osa potilasturvallisuutta, että etenkin monisairas vanhus, jolla voi olla dementiaa, muistisairautta tai kognitiivisten kykyjen alenemaa, pystyy kommunikoimaan omalla äidinkielellään.

Hän sanoo aikovansa käydä huolella läpi ministeriöstä löytyviä työkaluja, joilla kielellisiä oikeuksia voitaisiin parantaa.

RYDMANIN mukaan hoivahenkilöstöä tarvitaan lisää ja sen tulisi näkyä myös koulutuspaikoissa. Työperäisellä maahanmuutolla hän ei näe ongelman ratkeavan.

Työvoimapulasta kärsivän sote-alan vetovoimaa voi Rydmanin mukaan lisätä monin tavoin.

- Luonnollisestikin työolosuhteiden pitää olla miellyttäviä ja alan houkutteleva. Totta kai tullaan myös sellaisiin kysymyksiin, että kuinka kannustavaa työnteko Suomessa ylipäätään on.

Rydman näkee, että nykyhallitus on jo vaikuttanut matalapalkka-alojen houkuttelevuuteen purkamalla kannustinloukkuja.

STT/Kaisu Suopanki