– Sijoittajat ovat valmiita moniinkin asioihin ja ovat joustavia. Nyt pitäisi kuitenkin saada selville valtion tahtotila ja se, miten hankeyhtiöt lähtevät ratasuunnittelua tekemään ja miten rakentamisen edistämisen on tarkoitus tapahtua ja tuleeko rakentaminenkin hankeyhtiöiden kautta.

– Valtion puolelta viesti on ollut aika epäselvä, että missä aikataulussa rakentaminen tullaan toteuttamaan, hän sanoo.

STT uutisoi aiemmin tänään, että Turun tunnin juna on jäämässä ikuisesti asemalle, ellei nopeaa ratayhteyttä kustanneta julkisilla rahoilla. STT:n tietojen mukaan Turun nopean yhteyden ympärille muodostettavaan hankeyhtiöön tuskin löytyisi ulkopuolisia sijoittajia valtion ja kuntien lisäksi.

STT:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut jo pitkään selvä näkemys siitä, että Turun tunnin junasta ei tule hankeyhtiönä kannattavaa.
Arven mukaan Turun kaupungilla on käynnissä erilaisia tunnusteluita ja keskusteluita sijoittajien kanssa, myös kansainvälisten sijoittajien kanssa.

– On kuitenkin täysin mahdotonta käydä mitään konkreettisia keskusteluita, kun ei ole mitään konkretiaa, mistä keskustella muuta kuin hyvin yleisellä tasolla, Arve sanoo.

Arve ei suoraan sano, minkälaiset sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita.

– Tämäntyyppisillä hankkeilla on kiinnostusta, jos konkreettiset ehdot ovat sellaisia, että niistä pystytään käymään keskusteluita.

Arve sanoo, että nykyisessä rahoitusmaailmassa sijoittajat etsivät ylipäätään vakaita, pitkäaikaisia ja luotettavia sijoituskohteita.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna painottaa, että hankeyhtiöitä koskevat neuvottelut ovat vasta alussa, ja siksi hän ihmettelee STT:n tietoja ministeriön näkemyksestä.

– Ensisijainen kysymys on, mitä hankeyhtiö tulee tekemään, hän sanoo.

Inna sanoo, että hankkeiden kannattavuuden laskeminen on hyvin moniulotteista. Innan mukaan loppu viimein on kyse kansallisesta panostuksesta ja intresseistä. Hän lisää, että kansallisissa kysymyksissä ollaan aina veronmaksajien rahoissa kiinni.

Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, ettei oleteta, että kunnat kantavat vastuun valtion väylähankkeista.

– Meidän kannattaa olla aktiivisia hankeyhtiöiden käynnistämisessä siinä määrin kuin voimme vauhdittaa suunnitelman tekoa ja luoda rakentamisvalmiutta.

Sekä Arve että Inna painottavat, että hankkeen on nytkähdettävä liikkeelle myös sen takia, että siihen ehdittäisiin hakemaan rahoitusta EU:lta. Sekä Turku että Salo ovat varanneet rahaa Turun tunnin junan suunnitteluun.

– Olemme varautuneet muutamalla miljoonalla eurolla, muistaakseni viidellä miljoonalla euroa tällä hetkellä, hän sanoo.

Salon kaupunginjohtaja Inna sanoo, että Salo tulee mukaan samassa suhteessa kuin muutkin kaupungit.

– En halua lukita, onko se yksi, kaksi vai kolme miljoonaa euroa, hän sanoo.

Turun tunnin junan suunnittelun jäljellä oleviksi kustannuksiksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

STT–Viivi Salminen